Paperisilppua, langanpätkiä, liimatahroja, kangastilkkuja, jauhoisia käsiä. Hyviä ideoita, huonoja toteutuksia ja päinvastoin. Piipertäjien perhe harrastaa askartelua, käsitöitä ja muuta mitä sattuu keksimään. Pää-piipertäjä on perheen äiti Paula, apulaisina kolme tyttöä (2004, 2009, 2011) ja toisinaan myös mies.
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Jalanjälkiä hiekalla
Inspiroidu-haasteessa oli aiheena jälki. Minulle tuli heti mieleen nämä valokuvat neljän vuoden takaa.
Tässä on taas digiskräppäystä. Käytin leiskan pohjana Inspis Twistiä, mutta kaikki elementit vaihtuivat. Asettelu pysyi kuitenkin samana.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Pikku prinsessa
Kuopuksen albumi sai taas jatkoa.
Ihailen toisten tekemiä yksinkertaisia leiskoja, joissa on paljon tyhjää tilaa. Itse kuitenkin tuppaan aina sivut täyteen sitä ja tätä. Nyt ajattelin laittaa vain yhden kuvan, mutta tähän tuli sitten kaikkia muuta lisäksi. Toisaalta tykkään sellaisista sivuista, joissa on paaaljon koristeita ja kerroksia, mutta en osaa sellaisiakaan itse tehdä :)
Tuunasin vaatteiden tageista kortteihin tai skräppäilyyn sopivia peittämällä mainostekstit ja koristelemalla. Kumma kyllä muutama niistä muuttui ihan talvisiksi näin keskellä kesää. Tuohon farkkukankaiseen tagiin ajattelin kirjoittaa jotain tarroilla tai kangastusseilla, mutta en vielä tiedä mitä...
lauantai 25. kesäkuuta 2011
Vauvakortti
Tein kortin kaverin vastasyntyneelle tyttärelle ja samalla osallistun ensimmäistä kertaa P'askarteluhaasteeseen.
Reseptinä oli käyttää kortissa pitsiä, yksi tagi ja hyppysellinen bling blingiä. Kylläpäs tulikin pinkkistä ja romanttista :)
Digiskräppäystä
Olen aiemminkin harrastanut digi/hybridiskräppäystä, eli muokannut valokuvia tietokoneella tai tehnyt erilaisia kuvakollaaseja ja yhdistänyt niihin sitten paperia ja muita koristeita. Vastikään törmäsin jossain blogissa digiskräppäilyyn - tämä taiteilija oli ostanut netistä digitaalisia skräppäyspapereita ja -koristeita ja käyttänyt niitä töissään. Pikaisella googletuksella löysin hämmentävän paljon sivustoja, jotka myyvät digiskräppäystuotteita. Pakkohan niitä oli testata. En vielä innostunut investoimaan rahojani pikseleihin, mutta latasin pari ilmaista näytepakettia ja vietin pari tuntia koneen äärellä.
Tässä kuopus isin sylissä. Naamat sutattu, mutta miehelläni on tässä maailman herttaisin ilme ja tyttö taas näyttää mahdollisimman kiukkuiselta.
Meidän nuorimmaisen "viralliset" 2-vuotiskuvat saatiin nyt hienosti skräppäiltyä talteen. Tulostin jo sivut ja varmaan liimaan ne 30x30 cm kartongeille, että sopivat typyn albumiin. Ja sittenhän ollaankin taas hybridiskräppäilyn puolella.
p.s. Odotan innokkaana pakettia extrafilmiltä, tilasin nimittäin sieltä neljä erilaista valokuvakirjaa. Eräänlaista digiskräppäystä sekin!
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Ihana odotus
Kuopuksen albumin skräppäys jatkuu. Tällä kertaa tein aukeaman vauvan odotuksesta.
Ultrakuvien alla pilkullinen paperi on tasku, jossa on piilossa kopiot noista kuvista ja "raportti" rakenneultrasta.
Tässä kuva vauvanvaateläjästä ja tuleva isosisko halimassa vauvamahaa. Lisäksi lista äitiyspakkauksen sisällöstä, ajattelin, että se voi olla kiinnostavaa luettavaa joskus 30 vuoden päästä.
Kaikki tagit tällä aukeamalla on muuten vaatteiden hintalappuja. Minulla on tapana jemmata talteen kaikenlaista, jota voi joskus käyttää piiperrysprojekteissa. Otsikon kirjaimet löysin Kodin Ykkösen leluosastolta. Iso pussi kirjaimia ja numeroita maksoi vain pari euroa. Miksi lasten askarteluun tarkoitetut tarvikkeet on aina halvempia, kuin aikuisten?
Perhoskortteja
Piirsin perhosen muotoisella piparkakkumuotilla siskon marmoroimaan paperiin perhosia, leikkasin ja koristelin kimalleliimalla. Niistä syntyi kivoja kortteja päiväkodin tädeille.
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Kaloja, matoja ja muita sutt... juttuja
Meidän perhe kuuluu nykyään puhelinmyyjän "uhrina" Creative Kidz -askartelukerhoon. Sieltä tulee kerran kuussa lapsille sopiva askartelupaketti. Tähän mennessä meille on tullut korttiaskartelutarvikkeita ja nyt kangastussit sekä koristeltava kassi ja kynäpussi.
6-vuotias varasi itselleen kynäpussin ja piirsi toiselle puolelle veikeitä kaloja, toiselle puolelle taas meressä kelluvan linnun, joka sanoo "Hmm."
2-vuotias piirsi kassiin omaa taidettaan.
Äiti, eli minä, osasi piirtää tällaisen kuvan toiselle puolelle ja ihan itse!
6-vuotias koristeli vielä meidän vanhan kauppakassin. Kastematohan se siellä muistuttaa, että "Tämä on tarkoitettu kauppaan."
Taiteilijoiden nimet on sensuroitu teoksista.
Minikakkua pöytään
Lapsilla oli uimarannalla eväänä hedelmämössöä sellaisessa puristettavassa pakkauksessa. Olin jo nakkaamassa roskiin sen vihreää korkkia, mutta pistinkin taskuuni ja vein kotiin. Vähän itsestään kovettuvaa muovailuvahaa reikiin, valkoista akryylimaalia ja kuva miehen tekemästä hilla-juustokakusta, mitäs siitä syntyy...
...no tietysti hillakermakakkua pienen pienille teekutsuille!
Neuleliivi Kitten Mohairista
Näin kesäkuussa hellejakson jälkeen on juuri sopiva aika saada valmiiksi lämmittävää mohairia... Taidan kyllä käyttää tätä vasta syssymmällä.
Tämän olisi pitänyt olla lyhythihainen bolero, mutta arviointivirheen takia lanka loppui kesken. Virkkasin sitten kiinteitä silmukoita hihan reikiin, käyhän se näinkin. Aloitin tämän jo joskus talvella, nyt vasta iski inspiraatio saattaa homma loppuun.
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Vauvaskräppäystä
Olen jo jonkin aikaa suunnitellut alkavani pitkästä aikaa skräppäämään.Viime vuonna skräppäilin albumin esikoiselle, joten nyt olisi kuopuksen vuoro. Löysin viime viikolla Inspiroidu! -skräppäyshaasteen ja päätin osallistua, jos tulee joku teemaan sopiva haaste. Tällä kertaa haasteena oli skräpätä sivulle kello / kellonaika ja sehän sopi täydellisesti vauva-albumin alkuun - syntymäaikahan on tärkeä tieto!
Tässä siis insiroidu haaste 163: kellonaika.
Naamat ja nimi blurrattu.
Ja samaan vauhtiin syntyi toinenkin sivu, sukupuu. Ensin digiskräppäilin kaikkien kuvat mustavalkoisiksi ja samankokoisiksi, tulostin ja koristelin. Ei tullut ihan sellainen kuin ajattelin, mutta ihan ok näin pitkän skräppäystauon jälkeen.
torstai 9. kesäkuuta 2011
Reseptikirja
Ensin meillä oli epäämääräinen nippu paperilappusille kirjoitettuja ja lehdistä leikattuja reseptejä sekä tällainen:
2 euroa maksanut kierrekantinen kirja.
Vähän pinkkiä ja hörsöä ja tarroja ja reseptien uudelleenkirjoitusta -tadaa- reseptikirja!
Takakannen kuminauha oli vähän hankala saada kauniisti näkyviin. Sen voi siis laittaa sitten kirjanmerkiksi, ettei sivut kääntyile itsestään kesken leipomispuuhien.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
2-vuotissynttärit
Mies on meidän perheessä innokkaampi leipuri kuin minä, mutta kakkujen koristelu on kivaa. Tutuissa ja kavereissa on niin loistavia kakun tekijöitä, ettei tällaista melkein kehtaa esitellä, mutta esittelenpä silti! :)
Tässä siis kuopuksen 2-vuotissynttärikakku. Barbapapahan se siinä on muuttanut muotoaan pyöreäksi. Tein kädetkin, kun marsipaania jäi ylimääräistä mutta niistä tuli niin huonot, että laitoin kukkia päälle.
Päivänsankarin mielestä parasta oli coctail-tikut, jotka oli pistelty cantaloupe-meloniin siilin piikeiksi. 6-vuotiaasta oli kiva tehdä näitä tikkuja, kuopus keskittyi syömiseen.
Molemmat lapset yhdessä saivat koristella porkkanapiirakan. Ja kylläpä niitä koristeita tulikin paljon! Osa meni kyllä parempiin suihin...
Kakun teosta jäi yli vähän marsipaania, josta päätin muotoilla koristeita tuleviin kakkuihin. Muistelin lukeneeni jostain, että marsipaanikoristeet voi pakastaa, mutta nyt en kyllä pikaisella googlettamisella löytänyt sellaista tietoa... Ehkä katsomme sitten seuraavan kakun teon aikaan, ovatko koristeet kärsineet pakastamisesta.
Minä muovailin possun ja esikoinen teki koiran.
Ja sitten muovautui vielä vauva.
Kivien tuunaamista
Toimme matkamuistoina Rodokselta muutaman ihanan meren pyöristämän kiven.
Tarkoitus oli tehdä munanmuotoisista kivistä "kestopääsiäismunia" maalaamalla, mutta pääsiäinen ehti mennä hurahtaa pitkästi ohi, ennen kuin ehdittiin maalauspuuhiin. Homma oli niin kivaa, että lapset hakivat ulkoa muutaman kiven lisää. Innostuimme kokeilemaan decoupagea maalattuihin kiviin, ja hienojahan niistä tuli.
Kuopus sai maalata myrkyttömillä sormiväreillä, minä ja 6-vuotias käytimme akryylimaaleja. Lakkasin sormiväritettyjen kivien päälle, etteivät värit katoa ensimmäisessä sateessa. Kivet ovat nimittäin ulkona terassilla koristeena. Niitä voi pitää myös lautasliinojen painona, kun syödään ulkona.
1-vuotiskortti
1-vuotiskortti pikku pojalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)