Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaaminen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Joko se on huiviaika?

 Muutamana aamuna on täälläpäin ollut vain 3-4 astetta, kun olen lähtenyt pyöräilemään töihin, hrrrr. Kyllä taitaa siis olla jo aika kaivaa lämmintä asustetta esiin.


Tämän huivin virkkasin joskus tässä kesällä. Blogin päivittäminen on ollut viime aikoina sen verran retuperällä, että nyt vasta tämäkin virkkaus pääsee postaukseksi asti. Lanka on pehmeä ja ihanan värinen Cewec Delano (5% alpaca, 5% Mohair, 10 % Wool, 80% Acryl.) 

 Aloitin ensin kuviota toisin päin, mutta kun näytti, ettei lanka riitä niin leveään huiviin, vaihdoin taktiikkaa ja jatkoin kuviota molemmista reunoista. Tämän takia huivin keskikohdasta tuli vähän leveämpi kuin päädyistä. Ompahan helpompi solmia kiinni.

Tai sitten leveän keskikohdan voi heittää hupuksi pään yli, niin kuin kuopus tässä mallailee. Aurinkoisia syyspäiviä kaikille lukijoille ja satunnaisille vierailijoille!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Amigurameja

 Olen yrittänyt vähän vähentää jämälankoja virkkaamalla amigurameja. Kaikki mallit ovat syntyneet virkatessa, ilman ohjeita.
 Lintu
 Hiiri
 Kissa
Haisulitrio

torstai 7. marraskuuta 2013

Virkattuja kolmiohuiveja

 Virkkasin esikoiselle kaulanlämmikettä Novitan Usva-langasta. Liukuvärjätystä langasta syntyi ihana kolmiohuivi salomonin solmuilla.
 Lapsi oli tyytyväinen lopputulokseen.
 Huivi on ihanan iso, mutta mahtuu pieneen tilaan.
Ja koska en osannut lopettaa virkkaamista, syntyi vielä kolme huivia lisää! Mikähän on pakonomaisen virkkauksen diagnoosi, jos neulomisen vastaava tauti on nimeltään neuloosi?

lauantai 19. lokakuuta 2013

Kännykkäpussi poikineen

No niin, siinäpä ne jämälankojen jämälangat nyt pötköttävät vähän jalostuneessa muodossa! Olen mukana paikallisen MLL:n yhdistyksen toiminnassa ja järjestämme marraskuun alussa erään tapahtuman, jossa yritän myydä mm. näitä kännykkäpusseja ja kortteja.
Muutamaa yksiväristä kännykkäpussia koristelin virkatuilla kukkasille. Samalla tulivat käyttöön ne viimeisetkin metrit näitä ysärilankoja.
 Osalle tein kaksi paikkaa kaularemmille. Näyttivät ihan korvilta, joten pakkohan oli kirjoa niille silmätkin.
 Ja sitten on näitä raitaisia perusversioita.
Näissä on remmille lenkki takana. 

Jos eivät mene kaupaksi, niin tietävätpä taas sukulaiset, mitä Paulalta tulleista joululahjoista paljastuu!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Virkattu kännykkäpussi

Esikoinen sai synttärilahjaksi uuden puhelimen, ja vanha kännykkäpussi jäi auttamatta pieneksi. Virkkasin uuden puuvillalankojen jämistä. Tein eteen pienen taskun kolikoille, sen saa kiinni samalla napilla kuin isommankin läpän. Nauha kelpasi vanhasta pussista. Nyt pysyy taas puhelin tallessa!

torstai 8. elokuuta 2013

Tiskirättejä loppuelämäksi?

Kesälomareissulla ajelimme 1500 km ja mies oli lähes koko ajan kuskina. Minä istuin vänkärinä ja virkkasin tiskirättejä bambulangasta. Nyt niitä on 16 kappaletta valmiina.
 Kahta samanlaista ei joukosta löydy, on pyöreää, nelikulmaista, kuusikulmaista...
Yksivärisiä ja värikkäitä.. Pylväitä ja rimpsureunoja.
Vihreitä, mustia, valkoisia, sinisiä, vaaleanpunaisia.

Ajattelin näitäkin myydä siellä yksillä messuilla, joihin meno peruuntui. Nyt on aika monta tiskirättiä. Taidan pakata nämä odottamaan joulumyyjäisiä ja jos sopivia myyjäisiä ei tule vastaan, niin kaikki sukulaiset saavat pehmeitä paketteja jouluna!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Rätei

Tiskaaminen on vähän hauskempaa, kun tiskiharja näyttää Viiviltä (siis tietysti siltä, joka asuu sian kanssa) ja pöydän voi pyyhkiä oranssilla tiskirätillä. Tiskirättejä on helppo neuloa ja virkata puuvilla- tai bambulangoista ja kuvioinnissa voi käyttää mielikuvitusta.
Omalle äireelle tein turkooseja rätttejä sointumaan keittiön mattoon. Simppeli pitsineule syntyi siinä neuleen lomassa.
Äiti saa testata myös toimiiko isoäidin neliö luutukäytössä, vai onkohan se liian reikäinen.
Hauskaa kesäkuuta kaikille!

lauantai 18. toukokuuta 2013

Oktohälytys!

 Vieläkö muistatte virkkaamani oktonautit? Miehistö on nyt kasassa! Professori Vihi oli muuten aika helppo tapaus virkata, mutta kahdeksan jalkaa meinasivat vähän kyllästyttää.
 Tumppi, kalavihannessekasikiö oli nopea tehdä.
 Kapteeni Valkonen on sarjan päähenkilöitä, viisas ja asiallinen kaveri.
 Viimeisenä valmistui Shellington, joka on kuulemma merisaukko. Tummanruskea lanka loppui ennen kuin ehdin raajoihin asti, mutta jospa nämä vaaleanruskeat käpälät kelpaisivat.
Ryhmäkuva! Sanokaa kaikki muikku!

Amalian toukokuun haasteessakin kysyttiin, mitä on tullut virkattua. No, näitähän minä! Mitä kummaa nyt keksisin?

torstai 18. huhtikuuta 2013

Oktonautit asemiin!

Talvella tuli tv2:lta aamuisin mukava meren alle sijoittuva lastenohjelma Oktonautit, joka oli 3-vuotiaan tyttäreni ehdoton suosikki. Voi sitä murheen päivää, kun Oktonautit loppui. Vähän aikaa Oktojengin tekemisiä saattoi seurata Yle Areenasta, mutta nyt sekin on ohitse, eikä suomenkielistä DVD:tä ole saatavilla.
 Lohdutukseksi virkkasin tytölle tämän Viivi-pupun, joka on Oktopod-sukellusveneen insinööri ja mekaanikko ja tyttäreni suosikkihahmo sarjasta. Vastaanotto yllätykselle oli iloinen ja voitte varmaan arvata, että tyttö halusi heti itselleen kaikki muutkin Okotopodin miehistön jäsenet...
 Iltojen näpertelyhetkien aikana olen välillä miettinyt, kannattiko hommaan ryhtyä... Kaverukset ovat vain n. 10 senttiä pitkiä, ja yksityiskohtia riittää. Tessa-koira on tyttären toinen suosikki (koska se on TYTTÖ, niin kuin Viivikin.)
Nuorimmainen 1,5-vuotias tyttäreni taas tykästyi Peso-pingviinin (ehkä siksi, että hän saa leikkeihinsä vain sen, kun isosisko ottaa Viivin ja Tessan.) Tästä syystä Peso on kova poika piiloutumaan, hänet löytää milloin kengästä, milloin sohvan alta.
Merirosvomainen Kwazii-kissa on viimeisin valmistunut miehistön jäsen. Enää puuttuu neljä hahmoa, joista tulossa seuraavaksi on Kapteeni Valkoinen, jääkarhu.
Kwazii, Peso, Viivi ja Tessa odottelevatkin jo innokkaasti kapteenia, Shellingtonia, professori Vihiä ja Tumppia. Tässä he sukeltelevat GUP-sukellusaluksillaan pikku delfiinin seurana. Mukavahan se on tehdä leluja, jotka tulevat näin kovaan käyttöön!

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pupusia

 Askartelutaivaan Käsityön iloa-haasteessa huhtikuun aiheena on ristipistot/kirjonta. Kumpaakin harrastan mahdollisimman vähän, mutta pitihän sitä jotain keksiä DT-työksi. Korttiin pistelin vähän ristipistoja ja pehmopupuille kirjoin kasvot ja korvat.
Äitipupun ohje on kirjasta Unileluja, pehmoeläimiä & nukkeja - 60 virkkaus- ja neulemallia. Lisäsin pupulle taskun ja virkkasin sinne pikkuruisen pupusen. Pehmoeläimeni eivät ole koskaan saaneet näin hyvää vastaanottoa: 1,5-vuotias rutisti heti pupun syliinsä, eikä luopunut siitä edes yöksi!

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Afrikkalainen Olga

Kuvassa tanssin pyörteissä on pian 4-vuotias tyttäreni yllään mekko, jonka nimi voisi olla vaikka Afrikkalainen Olga. Yläosa on nimittäin afrikkalaisia kukkia ja alaosa Olga-sukkien mallikuviota. Tein yhden version tästä mallista tunikapituisena jo melkein vuosi sitten. Tällä kertaa lankana oli Viking Vilma, puikot ja koukku 3,5.

Yläosassa on 2 x 6 afrikkalaista kukkaa, jotka on yhdistetty virkkaamalla. Alarivin kukista poimin pyöröpuikoille 120 silmukkaa, eli 20 jokaisesta kukasta. Kuudella kukalla tästä tuli aika kapean mallinen, hoikalle tytölle sopiva. Vähän pulskemmalle lisäisin vielä yhden kukan molempiin riveihin.
120 silmukalla läksin neulomahan Olga-sukkien siksak-kuviota näin: joka toinen kierros kokonaan oikeaa. Joka toisella kierroksella lisäyksiä ja kavennuksia näin: 2 oikein yhteen takareunoista, 7 silmukkaa oikein, langankierto, 2 oikein, langankierto, 7 oikein, 2 oikein yhteen. Tätä toistetaan kierros loppuun. Kierros alkaa aina kahden kukan yhtymäkohdasta, langankierrot taas osuvat kukan alakulmaan, niin kuin kuvissa näkyy.

N. 3 sentin välein jätin kavennus-lisäys-kierroksella kavennukset väliin, jolloin silmukkamäärä lisääntyi ja helma alkoi levetä. Jatkoin kuviota samalla tavalla, lisäykset tulevat siis aina pitkälle oikealle osuudelle, jossa aluksi on 7 oikeaa silmukkaa, ensimmäisen lisäysten jälkeen 8 oikeaa jne.
Neuloin helmaa kunnes alkoi näyttää sopivalta. Tein raitoja alaosaan kukkasten väreillä. Lopuksi neuloin 1,5 cm ainaoikeaa, ettei helma rullaannu, ja päättelin. Henkselit virkkasin n. 3 cm leveiksi ja 20 cm pitkiksi.

Jos innostut tekemään afrikkalaisen olgan, näkisin mielelläni kuvia!

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Pääsiäiskana ja -tipu

Cotcot canat kaakattaa! Kohta korkataan suklaamunakausi ja sitä ajatellen virkkasin tämän kanaemon, jonka pohjassa on reikä, joten sisälle voi sujauttaa pääsiäisyllätyksiä. Tipunen taas on virkattu (männä vuotisen) suklaamunan hylsyn päälle, ja sen saa keskeltä auki.

Jos innostut virkkaamaan, neulomaan, ompelemaan, tuunaamaan tai askartelemaan jotain pääsiäisaiheista, osallistuhan ihmeessä Askartelutaivaan Käsityön iloa pääsiäishaasteeseen!

torstai 24. tammikuuta 2013

Art journalin kannet

Virkkasin art journaliin, taidepäiväkirjaan, kannet vapaavirkkauksella. Toisesta päästä tuli hitusen liian kapea ja toisesta taas liian leveä. Sellainen minä olen, harvemmin pysyn ihan suorassa linjassa. Viivottimet ovat tylsiä.
 Lähde lentoon, lukee tässä aukeamassa.
 Luovia tavoitteita.
Kokeilin roiskia tähän mistirenkaiden kaveriksi erilaisia kynsilakkoja, kahvia ja lasten mustaa sormiväriä. Aika hauskaa jälkeä. Pikkuniistäjä oli hyvä apuväline. En kyllä voi suositella, jos sitä tarvitsisi vielä varsinaisessa käytössään, tai voisi vauvan nenään ruikahtaa jotain kummaa mustaa möhnää.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Barbit, Bratzit, Moxiet ja Monster Hight

Tiedättekö, mitä eroa on Barbeilla, Bratzeilla, Moxieilla ja Monster High-nukeilla? Minäpä tiedän.
Barbiet ovat varmaan kaikille tuttuja. Bratzit ovat lyhyempiä kuin Barbit ja niillä on isompi pää. Moxiet ovat melkein kuin Bratzeja, mutta niillä on vähemmän vinot silmät ja ne ovat himppusen paksumpia. Monster Hight taas ovat hirviöiä, ja vartaloltaan kaikista ohuimpia. Ja meillä on niitä kaikkia. Leikeissä ne ovat usein yhtä aikaa, mutta vaatteet eivät useimmiten sovi kuin yhdelle nukkelaadulle.
8-vuotias on hylännyt barbit lapsellisina ja antanut ne pikkusiskoilleen. Ompelin leideille uusia vaatteita vaippakankaiden tilkuista. Ne ovat kivoja barbin vaatteisiin, koska eivät rypisty, ei tarvitse huolitella saumanvaroja ja vähän joustavatkin. Tein yksinkertaisia ja aika väljiä vaatteita, joita 3-vuotiaan on helppo pukea. Useimmissa on takana tarrakiinnitys.
Yksistä housuista tuli liian kapeat barbeille, mutta onneksi ne sopivat Bratzille. Vyön tein muuten rintaliivien olkaimesta.
Osallistuin näillä vaatteilla Askartelutaivaan Käsityön iloa-haasteeseen, jossa tammikuun aiheena oli käyttää nauhaa työssä. Käykääpäs kipin kapin kirjautumassa ja osallistukaa tekin, vielä pari työtä puuttuu, että saadaa palkinto arvottua! Askartelutaivaan haasteisiin osallistuakseen ei tarvita omaa blogia tms. vaan kuvat ladataan suoraan sivustolle.
Tällä hetkellä 8-vuotiaan suosikkeja ovat Monster High -hirviönuket, joita hänellä on kaksi kappaletta. Kun ehdotin, että voisin käyttää langan loppuja monsterineitosten vaatteisiin, esikoinen yritti kovasti vihjailla, että kaupastakin saa Monster High -vaatteita. Tein silti tämän asun Draculauralle, ja tyttö oli oikein tyytyväinen: "Talvimonsteri! Siisti pääkallo." Ohjeet vedin hatusta, paitsi että pääkallo on täältä. Moxieita meillä on vain tämä kuvan yksilö, hänelle neuloin myös omalla ohjeella mekon ja virkkasin hatun. Haluaisitko sinäkin neuloa hirviön vaatteita? Jos halukkaita ilmoittautuu kommenteilla, voin ensi kerralla ottaa silmukkamäärät ylös ja kirjoittaa ohjeen.