Paperisilppua, langanpätkiä, liimatahroja, kangastilkkuja, jauhoisia käsiä. Hyviä ideoita, huonoja toteutuksia ja päinvastoin. Piipertäjien perhe harrastaa askartelua, käsitöitä ja muuta mitä sattuu keksimään. Pää-piipertäjä on perheen äiti Paula, apulaisina kolme tyttöä (2004, 2009, 2011) ja toisinaan myös mies.
sunnuntai 29. syyskuuta 2013
You make me go wow
Näitä kortteja en ole tainnut vielä esitellä. Origamimekon olen taitellut jo joskus kesällä, pari viikkoa sitten tein sen kortiksi.
Tämä sopii vaikka isänpäiväksi. Molemmissa korteissa on enimmäkseen papereita Papermanian Happy days-paperikosta, joka ei tunnu loppuvan ikinä. Kivahan se tietysti on, kun materiaalia riittää.
lauantai 28. syyskuuta 2013
Rusetti
Miau! Esikoinen sai 8-vuotissynttärilahjaksi tee-se-itse-pehmokissapakkauksen. Hän aloitti innokkaana heti ja sai kissan melkein valmiiksi, vain täyttäminen jäi toiseen kertaan.
Vuoden päästä tyhjä kissannahka ja täytepussi taas löytyivät jostain tytön huoneen kätköistä ja hän päätii viimeinkin tehdä kissan loppuun.
Valmistuttuaan suloinen kissaneiti lahjoitettiin ikionnelliselle pikkusiskolle, joka risti sen Rusetiksi. Näin se homma etenee!
Vuoden päästä tyhjä kissannahka ja täytepussi taas löytyivät jostain tytön huoneen kätköistä ja hän päätii viimeinkin tehdä kissan loppuun.
Valmistuttuaan suloinen kissaneiti lahjoitettiin ikionnelliselle pikkusiskolle, joka risti sen Rusetiksi. Näin se homma etenee!
perjantai 27. syyskuuta 2013
Oravaisia
Iloisena läksin taas mukaan P*skikseen, sillä voitin viime kerran arvonnan! Jee! Saapa nähdä, mikä palkinto sieltä tupsahtaa. Tällä kertaa valitsin bingosta rivin siksak - X - vihreä. Siksakkia tietysti kuviopapereissa, vihreää lehdissä, ja X meinaa tässä kortissa oravia! Tässä on Beatrix Potterin 3D-kurreja, niin kuin edellisessäkin postauksessa. Aina silloin tällöin innostun noista 3D-kuvista, joita olen jostain halvalla ostanut tai saanut, leikkelen ja kokoan pinon valmiiksi ja unohdan ne taas pitkäksi aikaa. Sitten löydän ne valmiit kuvat ja värkkään parit kortit. Käyhän se näinkin.
keskiviikko 25. syyskuuta 2013
Oravat puuhissa
Tämä 3D-kuva oravista taisi olla Beatrix Potterin kuvitusten pohjalta tehty. Talvivarastoahan siellä kerätään. Kukkaset olen tehnyt itse paperinauhasta ja haaraniiteistä. Osallistun kurrekortilla Korttisirkus haastaa-blogin eläinhaasteeseen. Kiitos kaikille blogissani vieraileville mukavista kommenteista!
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Pärisee
Isot pojat pärisee kun ne juo vähän es, mutta tällä pojalla pärisee jokin muu... nimittäin mopo. Tai kevari tai joku, myönnetään, että nuo kaksipyöräiset moottoriajoneuvot eivät oikein ole minun alaani. Oli mikä oli, tämä kortti saa toivottaa synttärionnittelut miehen vanhimmalle kummipojalle, joka täytti vastikään 12 vuotta. Kortin tein P*skiksen reseptin mukaan: 3 paperia, 2 haaraniittiä ja 1 nappi. Laskin papereiksi nuo kaksi kuviollista ja mustan, jota on useammassa kohdassa. KennyK:n digileimakuva ja onnittelutekstikin ovat tulostettuja.
perjantai 20. syyskuuta 2013
Virkattu kännykkäpussi
Esikoinen sai synttärilahjaksi uuden puhelimen, ja vanha kännykkäpussi jäi auttamatta pieneksi. Virkkasin uuden puuvillalankojen jämistä. Tein eteen pienen taskun kolikoille, sen saa kiinni samalla napilla kuin isommankin läpän. Nauha kelpasi vanhasta pussista. Nyt pysyy taas puhelin tallessa!
tiistai 17. syyskuuta 2013
Perhosia ja muita
4-vuotiaani sai lahjaksi hauskan perhospakkauksen, jossa sai valmiista osista koota ja koristella perhosia. Hän tykkäsi puuhasta kovasti ja osasi tehdä nämä melkein kokonaan itse, vain sarvissa piti auttaa.
2-vuotias taas on innostunut tarroista ja liimailee niitä mielellään. Tässä softis-tarroja on liimatu piirustuksen koristeeksi.
Hoidossa molemmat pienet olivat tehneet syysasetelmia kukista ja lehdistä kontaktimuovin väliin. Nämä näyttävät mukavalta ikkunassa.
Viimeisenä vielä 2-vuotiaan tekemä kortti. Joillekin balleriinoille on taiteilija laittanut toiset mekot päälle, kun tarroissa kerran oli ylimääräisiä mekkoja. Lapsethan osaa vaikka ja mitä, kun heille vain antaa aikaa ja välineitä.
2-vuotias taas on innostunut tarroista ja liimailee niitä mielellään. Tässä softis-tarroja on liimatu piirustuksen koristeeksi.
Hoidossa molemmat pienet olivat tehneet syysasetelmia kukista ja lehdistä kontaktimuovin väliin. Nämä näyttävät mukavalta ikkunassa.
Viimeisenä vielä 2-vuotiaan tekemä kortti. Joillekin balleriinoille on taiteilija laittanut toiset mekot päälle, kun tarroissa kerran oli ylimääräisiä mekkoja. Lapsethan osaa vaikka ja mitä, kun heille vain antaa aikaa ja välineitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)