Amigurameja

 Olen yrittänyt vähän vähentää jämälankoja virkkaamalla amigurameja. Kaikki mallit ovat syntyneet virkatessa, ilman ohjeita.

 Lintu

 Hiiri

 Kissa

Haisulitrio

Helmienkeleitä

 Korujen tekeminen on sellainen askartelun osa-alue, johon en ole kauheasti perehtynyt. Helmiä meille on kuitenkin kertynyt sieltä sun täältä, joten päätimme esikoisen kanssa käyttää niitä vähän vähemmäksi tekemällä helmienkeleitä. Ohjeen löysin täältä. Ohutta metallilankaa meillä ei ollut, joten kävin ensimmäistä kertaa paikallisessa helmikaupassa sitä ostamassa. Hämmennyin helmien ja korutarvikkeiden paljoudesta ja kysyin neuvoa myyjältä, jolla ei tainnut ollut mitään käsitystä, mistä ihmeen helmienkeleistä puhuin. Lopulta hän myi minulle liian paksua metallilankaa ja siiven muotoisia helmiä...

 Ostin sitten toisesta kaupasta ohuempaa metallilankaa, joka sopikin näihin helmienkeleihin täydellisesti. Esikoinenkin askarteli omansa, ohje oli selkeä ja helppo.

 Siiven muotoiset helmet käytin sitten tällaisiin minienkeleihin. Korupiikkiin pujotettiin helmi mekoksi, siipihelmi ja pieni helmi pääksi. Sitten vain taivuttelemaan piikin yläosa renkaaksi vaikka kännykkäkoruun kiinni. Tein itselleni tuon sinisävyisen ja esikoinen teki itsekkeen lilamekkoisen suojelusenkelin.

 Innostuin sitten noista niin, että jouduin käymään uudestaan shoppailemassa helmikaupassa, ostamassa lisää siipihelmiä, korupiikkejä ym. Aivan ihania enkeleitä syntyi monessa värissä!

Musta enkeli söi päivänsankarin, vai miten se meni.

Sääret lämpimiksi

 Törmäsin Lidilissä tuollaiseen hauskaan neulekehikkoon, jolla voi tehdä langasta putkea. Mukana oli ohje villasukkiin, mutta päätin tehdä sen sijaan esikoiselle säärystimet. Muistan, että joskus ala-asteella säärystimet olivat muotia ja nyt ne ovat täällä taas - niin se muoti kiertää. En tiedä mikä tuon häkkyrän virallinen nimi on, mutta sanotaan sitä nyt vaikka kehikoksi, kun niin kerran aloitettiin. Neulomistyö kävi niin, että joka toinen kierros kieputettiin lankaa piikkien ympärille, ja joka toinen kierros nosteltiin silmukoita toisen yli tuolla kuvassa näkyvällä piikillä.

Valmis neulepinta muistuttaa yksi oikein yksi nurin -joustoneuletta. Päättelemisen jouduin keksimään itse, kun ohjeessa neuvottiin vain sukkien kärkikavennukset. Varmaan ohje päättelyyn löytyisi jostain netistäkin, mitäpä täältä ei löytyisi, jos osaa etsiä! Lankakin on Lidlistä, ohuehkoa villasekoitelankaa. Luulen, että tästä langasta tulisi kestäviä ja lämpimiä sukkia.

Suklaakortit lisääntyvät

Tein taas pari suklaakorttia myyjäisiä varten. Näitä taitaa näkyä blogissani kohta lisää, sillä ohhoh ja hupsistakeikkaa - minulla on 23 suklaakorttia tehtävänä. Ilmeisesti on hinta kohdallaan, kun olen saanut näin ihanan paljon tilauksia! Enempää en voi ottaa vastaan, ennen kuin olen saanut tämän läjän tehtyä. Osallistun näillä Enkulin musiikkihaasteeseen, jossa on kuunneltu Tulkoon joulu-biisiä.

"Joulu, joulu, kohta saa...

...oi koeta kiiruhtaa!" laulavat pikkuoravat. Minun puolestani joulun ei tarvitse ihan hirveän lujaa ainakaan kiiruhtaa, sillä odotushan se siinä on parasta! Tänä vuonna olen menossa ensimmäistä kertaa joulumyyjäisiin myymään kortteja ja muita askarteluja. Varasin pöydän yhdessä ystäväni kanssa, niin ei tarvitse ihan yksinään sitä täyttää. Onhan minulla toki jo varastossa yhtä sun toista piiperrystä, kun olen jo kahdesti ollut menossa myymään, mutta molemmat kerrat ovat peruuntuneet.

Tällaisen kasan kortteja tein aiemmin leikatuista ja kootuista 3D-kuvista hyvin samalla kaavalla.

 Korttipohjaan värillinen taustapaperi, päälle 3D-kuva ja koristelu ääriviivatarroilla.

3D-kuvien leikkaamisessa ja kokoamisessa on minusta jotain hyvin rauhoittavaa, vaikka ne eivät ehkä ihan omaa makuani edustakaan. Toivottavasti myyjäisissä joku ihastuu näihin ja ostaa koko läjän. Osallistun tällä Korttisirkus haastaa!-blogin uusimpaan haasteeseen, jonka aiheena on joulukortteja.

Hei, hei, heijastin!

Jokaiselle heijastin! Tuo pieni, mutta tärkeä kapine roikkuu tietysti meidänkin lasten ulkovaatteissa. Erityisen mielellään he ripustavat takkiin nämä ihan itse tehdyt heijastinpöllöt. 9-vuotias teki omansa, tuon eriparisilmäisen, kokonaan itse. 4-vuotiasta piti äidin auttaa. Ei pöllömpiä!

Virkattuja kolmiohuiveja

 Virkkasin esikoiselle kaulanlämmikettä Novitan Usva-langasta. Liukuvärjätystä langasta syntyi ihana kolmiohuivi salomonin solmuilla.

 Lapsi oli tyytyväinen lopputulokseen.

 Huivi on ihanan iso, mutta mahtuu pieneen tilaan.

Ja koska en osannut lopettaa virkkaamista, syntyi vielä kolme huivia lisää! Mikähän on pakonomaisen virkkauksen diagnoosi, jos neulomisen vastaava tauti on nimeltään neuloosi?