Paperisilppua, langanpätkiä, liimatahroja, kangastilkkuja, jauhoisia käsiä. Hyviä ideoita, huonoja toteutuksia ja päinvastoin. Piipertäjien perhe harrastaa askartelua, käsitöitä ja muuta mitä sattuu keksimään. Pää-piipertäjä on perheen äiti Paula, apulaisina kolme tyttöä (2004, 2009, 2011) ja toisinaan myös mies.
lauantai 28. toukokuuta 2011
Korttiaskartelua vol 3
Esikoinen on menossa huomenna kaverin synttäreille, ja pitihän sinne kortti tehdä.
6-vuotias askarteli tämän alusta loppuun saakka itse.
Itsekin innostuibn tekemään pari korttia. Tässä vastavalmistuneelle kortti.
Ja tässä jollekin my little ponyista tykkäävälle, en vielä tiedä kenelle.
Viime syksynä muuton yhteydessä keräilin yhteen lipastoon kaikki askartelutarvikkeet, joita ennen oli epämääräisissä laatikoissa vähän siellä sun täällä. Puolessa vuodessa lipasto alkoi olla jo aika täynnä tavaraa, kaikki on sekaisin ja myllättynä. Tänään sain kuitenkin siivottua jo yhden laatikon, juuri sen, jossa on enimmäkseen paperiaskartelutarvikkeita. Tein kaikkia iloisia löytöjä ("ai meillä oli tällaisiakin tarroja/papereita/kartonkeja") ja hämmästyin, kuinka paljon erilaisia tarvikkeita laatikkoon olikin kertynyt. Nyt oli sitten mukavaa askarrella pari korttia, kun tavarat oli kauniissa järjestyksessä. Enpä mene vannomaan, että ne myös pysyvät järjestyksessä, ainakaan kovin pitkään. Ahkerat pikkuapulaiset penkovat lipastosta tarvikkeita omiin projekteihinsa, eikä äidin lajittelut siinä paljon pidättele...
Aina kun me 6-vuotiaan kanssa askarrellaan, myös pikkusisko tahtoo mukaan. Vajaa 2-vuotiaalla ei vielä saksien käyttö suju, mutta kynät pysyvät hyvin kädessä. Kaikkein parasta on kuitenkin tarrojen liimaaminen. Askartelulipaston uumenista löytyi kivoja nalle Puh -tarroja, ja tietysti ne piti liimata kaikki heti. Samantapaisia tarrakollaaseja syntyy nykyään joka askartelukerta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.