Pihlajanmarjaroikottimia

-Puuhun on ilmestynyt jotain roikottimia, ilmoitti rakas mieheni.

Nehän ovat minun ja 3-vuotiaan tekemiä syystaideteoksia.

Maalasimme keppejä ja pujottelimme pihlajanmarjoja lankaan neulan avulla.

Sitten solmimme keppejä ja marjanauhoja yhteen ihan niin kuin itsestä tuntui kivalta.

Tämä oli tosi mukava syysaskartelu lapsen kanssa. Materiaalien kerääminen, oksien maalaaminen ja marjojen pistely olivat kaikki mukavia hommia 3-vuotiaan mielestä. Solmuilut ja teoksen kokoamisen hän sen sijaan jätti äidin puuhaksi.

Tänä vuonna pihlajanmarjoja on ainakin meidän pihalla tavallista enemmän. Myös ruusunmarjoja voisi olla mukava lisätä roikottimiin. Ja kun niihin kyllästyy, ne voi heittää kompostiin. Kätevää!

Bloglovin

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Roskista rakkaudella

Esittelen taas lisää roskapäiväkirjaani. Aiemmat junk journal -postaukseni löydät täältä ja täältä.


Tähän aukeamaan olen käyttänyt lehdistä leikattuja kuvia ja tekstejä sekä akryylimaaleja. Haukotteleva neitokainen on luukku, jonka alla on jotain miehelleni omistettua.


 Viivi ja Wagner ovat kuuluneet suosikkeihini jo teini-ikäisestä asti.


Vasemmalla kollaasia lehdistä leikatuista kuvista ja teksteistä, jugurttipurkin kannesta sekä paperisilpusta. Taskusta kurkistaa kuopuksen kuva, joka on jäänyt yli jostain skräppäysprojektista. Oikealle puolelle teippailin kahden vanhemman lapsen passikuvia. Niissä on hyyyvin vakavat ilmeet, jopa vähän pelokkaat.


Tällä aukeamalla olen päässyt vauhtiin roskien kanssa. Jopa käytetty teepussi piti liimata mukaan. Taskusta pilkistää esikoisen minulle tekemä koru.


Vasemmalla on muumipostikortti, joka on ollut meillä pitkään seinälläkin. Tykkään muumeista tosi paljon, varsinkin noista vanhoista Tove Janssonin piirtämistä. Oikealla on äitienpäiväsivu: sain lahjaksi vaaleanpunaiset Reino-tossut, joista tuo tagi on irrotettu. Paketissa koristeena oli tuo esikoisen värittämä leimakuva ja kukka. Taustalla on jotain paperisilppua. Äitienpäiväkorttikin kurkistaa jostain taskusta.


Olen pyrkinyt tekemään tähän roskapäiväkirjaan sivuja vain kivoista aiheista, jotka antavat minulle voimaa. Väliin on kuitenkin eksynyt pieni ruikutus oman ajan puutteesta, kun lapset ovat pieniä. Täydellisten naisten lainaus on ulkomuistista kirjoitettu, en mene vannomaan sanoiko se Lynette ihan tarkalleen noin.


 Tämän Tommy Tabermanin runon tulostin joskus yhdestä blogista. Taustalla on siskoni marmoroimaa paperia.


Tämä sivu jatkaa äitiysteemaa. Toivottavasti kukaan ei pahastu ikonikuvan sotkemisesta. Ei ole tarkoitus rienata, vaan tavallaan tehdä äidistä ja lapsesta anonyymit ja tunnistamattomat.


Äitienpäivän aikaan lehdissä oli paljon äitijuttuja leikattavaksi.


Äidit ovat kuin nappeja, ne pitävät kaiken yhdessä.

Oletko sinä tehnyt jotain vastaavaa? Laita ihmeessä linkki kommenttilootaan. Muutkin kommentit otan ilolla vastaan!

Kyllä eläinkokeille!

Eilen valmistui jäniskokki. Tämä on samaa sarjaa kuin ropottisarvikuono. Viimeksi pulmailin liiman kanssa, nyt käytin enimmäkseen kaksipuolista teippiä. Sekin oli vähän huonoa, lähikuvasta näkee, että esimerkiksi porkkanan yläreuna on alkanut irvistää, kun teippi ei enää pidä.

Kun jäneksen hattuun kaataa riisiä, se alkaa pilkkoa porkkanaa (eli vispaa käsiään ylös alas.) Kyllä on komea!

Onnekas minä

Olin onnekas haaste(el)lista-blogitapahtumassa ja voitin arvonnasta skräppäysjuttuja. Sain Suomalaisen kirjakaupan sponsoroiman palkinnon ihan kotiovella asti kuljetettuna, kiitos vielä!



Sain kansion skräppäyspapereille, askartelukoristelajitelman ja vihkon synttäriaiheisia skräppäyspapereita. Ne tulevatkin varmasti käyttöön, koska pian meillä juhlitaan tuplasynttäreitä. Myös kansio oli ihan loistojuttu! Jos täälläpäin olisi jotain skräppäystapaamisia, voisin siinä kuljetella papereitani. Nyt sain ne laatikon pohjalta pinosta hienosti järjesteltyä kansion taskuihin.

Emmon blogissa on arvonta! Toivon siihen yhtä hyvää onnea.

Lisää roskapäiväkirjaa

Aiemmin postasin roskapäiväkirjaprojektistani.



Kirja on pullistunut aika lailla sitten viime näkemän. Kanteen leikkelin kirjaimia ja sanoja lehdistä. Pikku Myy ja Haisuli siinä komeilivatkin jo ennestään, sillä tämä sivu on vanhan värityskirjan kantta. Rinkulaan solmin korun, jonka 3-vuotiaani on tehnyt minulle.



Tämä aukeama on voimasivu minulle. Se muistuttaa siitä, että taidetta se on huonokin taide ja kaikki tekeminen on tärkeää. Oikeanpuoleinen sivu on kirjekuoren puolikas. Sen sisällä on tagi, johon olen kirjoittanut itselleni, ettei tarvitse aina pyrkiä täydellisyyteen.



Tämä sivu aina naurattaa minua. Leikkelin elämänohjeita naistenlehdistä ja Oriflame-kuvastosta. Aion toteuttaa kaikki ohjeet ...jo tänään!



Tämä sivu on tulostettua digiskräppäystä. Tässä on tunnelista yhdestä opuksesta (Esther ja Jerry Hicks - Pyydä niin saat.) Se muistuttaa minua siitä, että kun on menossa tunnelistan alapäässä negatiivisissa tunteissa, pitää ottaa se vähän parempi tunne ja hilata itseään pikku hiljaa ylöspäin. Luin tästä kirjasta ensin Ilon vuosi -blogista ja sain sitten kirjan itsekin käsiini.



Koko roskapäiväkirja ei kuitenkaan ole pelkkää itsehoito-opusta. Tässä yksi aukeama, johon olen vain piirrellyt jotain epämääräistä, mitä vain tuli mieleen. En ota tätä projektia mitenkään vakavasti. Jostain kirjan taskusta kurkistaa itse koristeltu tagi.



Kiva kuva lehdestä, mielessä pyöriviä laulun sanoja. Pari postimerkkiä, jotta ajatukset varmasti menevät perille oikeaan osoitteeseen.



Tämä aukeama muistuttaa unelmien ja unelmoinnin tärkeydestä. Vasemman sivun postikortin voitin muuten Paperiliittimen blogiarvonnasta. Give your dreams a loving home, siinä sanotaan.

Matkavillasukat

Otin kesälomareissulle mukaan kerän 7 veljestä ja 4 mm puikot.

Sukathan siitä syntyi ukolle, kokoa 44. Aloitin varsista, enkä uskaltanut tehdä kovin pitkiä, ettei lanka lopu. Hyvin olisi voinut tehdä 5 senttiä lisää, lankaa jäi vaikka kuinka. Aloitussilmukoita oli 52.