Törmäsin Lidilissä tuollaiseen hauskaan neulekehikkoon, jolla voi tehdä langasta putkea. Mukana oli ohje villasukkiin, mutta päätin tehdä sen sijaan esikoiselle säärystimet. Muistan, että joskus ala-asteella säärystimet olivat muotia ja nyt ne ovat täällä taas - niin se muoti kiertää. En tiedä mikä tuon häkkyrän virallinen nimi on, mutta sanotaan sitä nyt vaikka kehikoksi, kun niin kerran aloitettiin. Neulomistyö kävi niin, että joka toinen kierros kieputettiin lankaa piikkien ympärille, ja joka toinen kierros nosteltiin silmukoita toisen yli tuolla kuvassa näkyvällä piikillä.
Valmis neulepinta muistuttaa yksi oikein yksi nurin -joustoneuletta. Päättelemisen jouduin keksimään itse, kun ohjeessa neuvottiin vain sukkien kärkikavennukset. Varmaan ohje päättelyyn löytyisi jostain netistäkin, mitäpä täältä ei löytyisi, jos osaa etsiä! Lankakin on Lidlistä, ohuehkoa villasekoitelankaa. Luulen, että tästä langasta tulisi kestäviä ja lämpimiä sukkia.
Paperisilppua, langanpätkiä, liimatahroja, kangastilkkuja, jauhoisia käsiä. Hyviä ideoita, huonoja toteutuksia ja päinvastoin. Piipertäjien perhe harrastaa askartelua, käsitöitä ja muuta mitä sattuu keksimään. Pää-piipertäjä on perheen äiti Paula, apulaisina kolme tyttöä (2004, 2009, 2011) ja toisinaan myös mies.
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
maanantai 18. marraskuuta 2013
Suklaakortit lisääntyvät
Tein taas pari suklaakorttia myyjäisiä varten. Näitä taitaa näkyä blogissani kohta lisää, sillä ohhoh ja hupsistakeikkaa - minulla on 23 suklaakorttia tehtävänä. Ilmeisesti on hinta kohdallaan, kun olen saanut näin ihanan paljon tilauksia! Enempää en voi ottaa vastaan, ennen kuin olen saanut tämän läjän tehtyä. Osallistun näillä Enkulin musiikkihaasteeseen, jossa on kuunneltu Tulkoon joulu-biisiä.
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
"Joulu, joulu, kohta saa...
...oi koeta kiiruhtaa!" laulavat pikkuoravat. Minun puolestani joulun ei tarvitse ihan hirveän lujaa ainakaan kiiruhtaa, sillä odotushan se siinä on parasta! Tänä vuonna olen menossa ensimmäistä kertaa joulumyyjäisiin myymään kortteja ja muita askarteluja. Varasin pöydän yhdessä ystäväni kanssa, niin ei tarvitse ihan yksinään sitä täyttää. Onhan minulla toki jo varastossa yhtä sun toista piiperrystä, kun olen jo kahdesti ollut menossa myymään, mutta molemmat kerrat ovat peruuntuneet.
Tällaisen kasan kortteja tein aiemmin leikatuista ja kootuista 3D-kuvista hyvin samalla kaavalla.
Korttipohjaan värillinen taustapaperi, päälle 3D-kuva ja koristelu ääriviivatarroilla.
3D-kuvien leikkaamisessa ja kokoamisessa on minusta jotain hyvin rauhoittavaa, vaikka ne eivät ehkä ihan omaa makuani edustakaan. Toivottavasti myyjäisissä joku ihastuu näihin ja ostaa koko läjän. Osallistun tällä Korttisirkus haastaa!-blogin uusimpaan haasteeseen, jonka aiheena on joulukortteja.
Tällaisen kasan kortteja tein aiemmin leikatuista ja kootuista 3D-kuvista hyvin samalla kaavalla.
Korttipohjaan värillinen taustapaperi, päälle 3D-kuva ja koristelu ääriviivatarroilla.
3D-kuvien leikkaamisessa ja kokoamisessa on minusta jotain hyvin rauhoittavaa, vaikka ne eivät ehkä ihan omaa makuani edustakaan. Toivottavasti myyjäisissä joku ihastuu näihin ja ostaa koko läjän. Osallistun tällä Korttisirkus haastaa!-blogin uusimpaan haasteeseen, jonka aiheena on joulukortteja.
maanantai 11. marraskuuta 2013
Hei, hei, heijastin!
Jokaiselle heijastin! Tuo pieni, mutta tärkeä kapine roikkuu tietysti meidänkin lasten ulkovaatteissa. Erityisen mielellään he ripustavat takkiin nämä ihan itse tehdyt heijastinpöllöt. 9-vuotias teki omansa, tuon eriparisilmäisen, kokonaan itse. 4-vuotiasta piti äidin auttaa. Ei pöllömpiä!
torstai 7. marraskuuta 2013
Virkattuja kolmiohuiveja
Virkkasin esikoiselle kaulanlämmikettä Novitan Usva-langasta. Liukuvärjätystä langasta syntyi ihana kolmiohuivi salomonin solmuilla.
Lapsi oli tyytyväinen lopputulokseen.
Huivi on ihanan iso, mutta mahtuu pieneen tilaan.
Ja koska en osannut lopettaa virkkaamista, syntyi vielä kolme huivia lisää! Mikähän on pakonomaisen virkkauksen diagnoosi, jos neulomisen vastaava tauti on nimeltään neuloosi?
Lapsi oli tyytyväinen lopputulokseen.
Huivi on ihanan iso, mutta mahtuu pieneen tilaan.
Ja koska en osannut lopettaa virkkaamista, syntyi vielä kolme huivia lisää! Mikähän on pakonomaisen virkkauksen diagnoosi, jos neulomisen vastaava tauti on nimeltään neuloosi?
tiistai 5. marraskuuta 2013
Vintin kätköistä
No niin, jee! Tämmöisellä kuvalla lähdetään tänään liikkeelle! Sain joskus mummulan vintiltä kassikaupalla vuosikertalankoja ja mukana yhden keskenjääneen neuleen. Nyt vintin siivouksen yhteydessä lankoja ja keskeneräisiä neuleita oli löytynyt lisää. Tällä kertaa mukaan ei ollut kuitenkaan eksynyt puikkoja eikä ohjeita, eivätkä mallitkaan suoraan sanottuna olleet niin inspiroivia, että jaksaisin alkaa säveltää niitä loppuun. Purkamista harkitsin, mutta tulin siihen tulokseen, että jämälankoja on jo nyt ihan tarpeeksi. Siksi nämä tämän postauksen UFOt, UnFinished Objects, lähtivät valitettavasti kuvauksen jälkeen roskiin.
Neulotut bikinipöksyt virkatulla yläosalla on varmaan tuntuneet tosi hyvältä idealta joskus. Joustoneuleiset pöksyt joustivat niin kivasti, että sopivat L-kokoiselle miehelleni farkkujen päälle. Voi vain kuvitella, miten nämä venyisivät kastuneena... En usko kovin mukaviksi pelkkään auringonottoonkaan. Rintavarustukseen tosin saisi kivan pitsisen rusketuskuvion, jos omaa tarpeeksi muhkean (=tuplailmapallon kokoisen) rintamuksen tähän asuun. Tämä UFO oli siis päässyt lankojen päättelyä vaille valmiiksi. Luulen, että se on hylätty vintille väärän koon tai epäkäytännöllisyyden takia.
Joku on aloittanut hienoa ristipistojoululiinaa, mutta luovuttanut kesken toisen pariskunnan teon. Neula oli vielä kiinni työssä. Tämän itse asiassa aioin tehdä loppuun, mutta se meni vahingossa roskiin muiden UFOjen mukana, neuloineen päivineen.
Ja entäs tämä, ah miten ihanaa ysäriä! Leveyttä kahdelle ihmiselle ja pituutta puolikkaalle, ja tyylikkäät abstraktit kuvioinnit erilaisilla efektilangoilla.
Kuka tunnustaa käyttäneensä tällaista? Itse olin 90-luvulla sen verran nuori, että ihailin tällaisia vain äidin ja täti-ihmisten päällä. Muutama muukin villapaidan aloitus löytyi UFO-kasseista, mutta en viitsi väsyttää teitä enempää samantapaisilla kuvilla.
Viimeiseksi niitä lankoja. Huh huh. Mitähän kivaa näistä keksisi? Taidan kyllä ainakin toisen muovikassillisen lahjoittaa pois tilanpuutteen takia, joten jos olet sekalaisia vuosikertajämälankoja vailla, ota yhteyttä!
Neulotut bikinipöksyt virkatulla yläosalla on varmaan tuntuneet tosi hyvältä idealta joskus. Joustoneuleiset pöksyt joustivat niin kivasti, että sopivat L-kokoiselle miehelleni farkkujen päälle. Voi vain kuvitella, miten nämä venyisivät kastuneena... En usko kovin mukaviksi pelkkään auringonottoonkaan. Rintavarustukseen tosin saisi kivan pitsisen rusketuskuvion, jos omaa tarpeeksi muhkean (=tuplailmapallon kokoisen) rintamuksen tähän asuun. Tämä UFO oli siis päässyt lankojen päättelyä vaille valmiiksi. Luulen, että se on hylätty vintille väärän koon tai epäkäytännöllisyyden takia.
Joku on aloittanut hienoa ristipistojoululiinaa, mutta luovuttanut kesken toisen pariskunnan teon. Neula oli vielä kiinni työssä. Tämän itse asiassa aioin tehdä loppuun, mutta se meni vahingossa roskiin muiden UFOjen mukana, neuloineen päivineen.
Ja entäs tämä, ah miten ihanaa ysäriä! Leveyttä kahdelle ihmiselle ja pituutta puolikkaalle, ja tyylikkäät abstraktit kuvioinnit erilaisilla efektilangoilla.
Kuka tunnustaa käyttäneensä tällaista? Itse olin 90-luvulla sen verran nuori, että ihailin tällaisia vain äidin ja täti-ihmisten päällä. Muutama muukin villapaidan aloitus löytyi UFO-kasseista, mutta en viitsi väsyttää teitä enempää samantapaisilla kuvilla.
Viimeiseksi niitä lankoja. Huh huh. Mitähän kivaa näistä keksisi? Taidan kyllä ainakin toisen muovikassillisen lahjoittaa pois tilanpuutteen takia, joten jos olet sekalaisia vuosikertajämälankoja vailla, ota yhteyttä!
perjantai 1. marraskuuta 2013
Moi mä oon malli
Marraskuu alkoi, ja Askartelutaivaassa uudet haasteet. Skräppäyshaasteessa on aiheena minä itse, tai sinä itse. Pitää nimittäin skräppäillä omakuva! Emmon blogissa oli syyskuussa 30&30 omakuvahaaste ja tällä kertaa haluan haastaa mukaan erityisesti kaikki siihen osallistuneet. Itsekin osallistuin ainakin parin viikon ajan, mutta en jakanut kuviani mihinkään. Olisi varmaan pitänyt, niin olisin ehkä roikkunut haasteessa mukana pitempäänkin, mutta kun kiireet ja seliseli.
Yksi niistä kiireistä on tässä DT-työssäni skräppäiltynä: olin taas yhdellä valokuvauskurssilla ja päädyin itsekin välillä malliksi.
Tämä mallini on unohtanut sheivata ennen kuvauksia, sen verran karvaiset sääret sieltä essun alta kurkistaa. Essu on aiheena Askartelutaivaan Käsityön iloa-haasteessa. Haaste loppuu vuodenvaihteessa vähäisen osallistumisen vuoksi, joten jos olet meinannut osallistua, niin nyt on viime hetket!
Yksi niistä kiireistä on tässä DT-työssäni skräppäiltynä: olin taas yhdellä valokuvauskurssilla ja päädyin itsekin välillä malliksi.
Tämä mallini on unohtanut sheivata ennen kuvauksia, sen verran karvaiset sääret sieltä essun alta kurkistaa. Essu on aiheena Askartelutaivaan Käsityön iloa-haasteessa. Haaste loppuu vuodenvaihteessa vähäisen osallistumisen vuoksi, joten jos olet meinannut osallistua, niin nyt on viime hetket!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)