Lasten mummu oli vinttiä penkoessaan tehnyt tällaisen löydön: ompelua vaille valmis nukke!
Miltähän vuosikymmeneltä tämä lienee? Täälläpäin on sellainen sanonta, että "aika tavaran kaupihtee", ja eipä ollut tätäkään aarretta turhaan säästelty. Kankaassa oli painettuna osat nukkeen, nuttuun ja pikkuruiseen pupuun. 5-vuotiaani kanssa teimme ne yhteistyössä - lapsi leikkasi helppoja osia ja auttoi ohjaamaan ompelukonetta.
Täyttämiseen käytimme vanua vanhasta tyynystä. Täyttöhomman lapsi sai tehdä ihan itse, ja se sujuikin helposti pienillä käsillä.
Vauvanukke sai nimekseen Kukka. Nuttukin valmistui ja pupu, mutta kuvia ottaessa pupu oli kadoksissa.
Itse tehty on kaikista rakkain! Kukka on saanut olla unikaverina kainalossa jo monta viikkoa, ja onpa se päässyt käymään kylässäkin kavereilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.