perjantai 29. kesäkuuta 2012

Nytpä tahdon olla ma...


 ...mökin pienen laittaja!



Taloyhtiön pihalle on kasattu talkoovoimin leikkimökki. Ulkopinta kaipaa vielä maalia, mutta sisustus on jo hyvällä alulla.



Ompelin ikkunaan ja oveen valoisat kesäverhot jämäkankaista.



Arvaatteko mitä tästä syntyy? Tämä vanha palahyllystön osa on asunut vuoden ympäri meidän parvekkeellamme vailla käyttöä. Tässä hylly ei ole ihan alkuperäisessä asussaan, vaan siihen on jo kiinnitetty ovi ja kanteen sahattu reikä.



Hylly sai uuden elämän leikkimökin keittiökompleksina. Tiskialtaan, uunin, hellan ja ruokahyllyn yhdistelmä on ollut jo kovassa käytössä.



Tiskialtaana on peltiastia, jonka maalasin spraymaalilla. Alunperin siinä on tainnut olla joku joulukukka-asetelma. Altaan saa irti, niin että voi käydä hakemassa vettä tiskausleikkeihin.



Uunin kahva on vanhasta lipastosta, hellan levyt leikattu laminaatista. Kirppislöytökattilassa porisee joku herkullinen ruoka. Uunin luukku pysyy kiinni magneetin avulla.



Pienistä kokeista on mukava väännellä näitä pullonkorkkinuppeja, löysimme peräti viisi eri väristä. Koko laitokseen tarvitsi ostaa uutena ainoastaan verhovaijeria - kaikki muut osat, maalit ym. ovat kierrätys- ja ylijäämämateriaalia omista varastoista. Työnjako tässä(kin) projektissa oli sellainen, että minä ideoin ja mieheni toteutti. No, maalaushommat hoidin sentään ihan itse. Yhteistyön tulos on kyllä komea!

Hauskaa kesäkuun jatkoa ja hyviä ulkoleikki-ilmoja!



perjantai 15. kesäkuuta 2012

Äitinsä tytär


Nuorempana joskus naureskelin (ihan hyväntahtoisesti kuitenkin) äidilleni, jolla on tapana aloittaa uusia harrastuksia mielettömällä innolla ja draivilla. Äitini on vuosien varrella harrastanut vaikka ja mitä laitesukelluksesta reikihoitoon, kansalaisopiston kuvispiirit ovat vaihtuneet golfiin, naurujoogaan ja lukemattomiin muihin harrastuksiin. Arvatkaa hämmästyinkö, kun eilen tajusin olevani han samanlainen kuin äitini. Innostun uusista asioista, mutta minusta ei olisi harrastamaan yhtä ja samaa vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Arvostan ihmisiä, jotka harjoittelevat yhtä asiaa, kunnes ovat siinä huipulla ja taitavia. Minulle kuitenkin sopii paremmin tällainen tyyli - välillä neulon hullun lailla, sisustan nukkekodin, käyn vuoden latinalaistanssien tunneilla. Sitten lähdenkin treenaamaan juoksua, skräppäilen albumin täyteen ja perustan blogin.

Tällä hetkellä vähäisen vapaa-aikani syö valokuvauksen opettelu. Ostin elämäni ensimmäisen järjestelmäkameran, kävin valokuvauskurssin, ja nyt leikin hiekkalaatikon reunalla kameran kanssa, kun lapset tekevät hiekkakakkuja. Liikuntapuolella in on nyt rullaluistelulenkit (nopeaa ja tehokasta), iltaisin television ääressä virkkaan isoäidin neliöitä yhteen. MItähän sitä seuraavaksi opettelisi?

Askartelurintamalla on tulitauko valokuvauksen viedessä kaiken ajan ja ajatukset. Käsityötkin edistyvät niin hitaasti, ettei blogiin ole juuri mitään täytettä. Onneksi vanhin tyttäreni keksi itsekseen jotain askarreltavaa - kesän kunniaksi hänen huoneessaan avattiin jäätelökioski.



Tältä se näyttää (tämä on muuten yleiskuva)



Seinällä on hinnasto (tämä on erikoislähikuva.)



Jäätelöt on innovatiivisesti askarreltu itse pahvista ja playmaisseista. Ihan tätä varten meidän piti ostaa laatikollinen tikkujäätelöitä, että saadaan tikkuja leikkijätskeihin (olisiko tämä puolilähikuva).



Maistuisiko sateenkaarijäde vai kenties mustikkasuklaatuutti? Osallistuin askarteluun sen verran, että teippasin tuutit kokoon (ja teippi meni vinoon.)



Kioskissa tuntuu kauppa käyvän hienosti, kyllähän sitä näin kauniina päivinä jäätelö maistuu (tämä on makrokuva, niin kuin tuo edellinenkin.)

Ja älkää nyt kovin kauan tuijotelko noita kuvia, minä vasta opettelen :)

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Kesän aloitusta ja synttärijuhlat


Meillä juhlittiin viime viikolla keskimmäisen 3-vuotissynttäreitä. Meillä on miehen kanssa mukava työjako - mies leipoo ja minä koristelen. Päivänsankari toivoi muumikakkua. Jätin marsipaanimuumien taiteilun taitavammille ja laitoin kakun koristeeksi muumilelun.



Tällainen laiskan äidin muumikakku kelpasi neitokaiselle oikein hyvin, varsinkin kun sitä sai itse koristella karkeilla ja nompparelleilla.



Ihanien kinuskineliöiden ohje on täältä.



Suolapaloina oli patonkia ja jauhelihaherkkuhyrriä.



Teimme lasten kanssa myös keksitikkareita muffinssien koristeeksi. Tavallisen kauratäytekeksin väliin "liimattiin" varrastikun puolikas sulatetulla suklaalla. Sitten keksi koristeltiin sulalla suklaalla ja nomparelleilla. Helppoa, hauskaa ja ihan hirveän sotkuista puuhaa.



Esikoisen ensimmäinen kouluvuosi on nyt takanapäin. Tällainen kurrelauma löytyi repusta viimeiselä viikolla. Ihania mulkosilmiä!



Itse olen järjestellyt isoäidin neliöitä ja aloittanut virkkaamaan niitä yhteen. Kyllä se torkkupeitto pikkuhiljaa valmistuu! Jämäkuu mennä vilahti ohi, sain käytettyä 575 grammaa jämälankoja. Olen yllättynyt näinkin suuresta kulutuksesta, vaikka en todellakaan kolkuttele leikkimielisen grammakilpailun kärkisijoja. Pääsin omaan tavoitteeseeni, eli sain ainakin yhden valmiin työn viikkoa kohti.

Hyvää kesän alkua! Mukavaa kun kävit, ja ihanaa jos jätät kommentin!