maanantai 28. heinäkuuta 2014

Erilainen blogihyppely

Taitava askartelija, blogikaverini, digiskräppäysidolini, Lehtipollo haastoi minut mukaan askarteluaiheiseen blogihyppelyyn. Olen nähnyt tätä hyppelypostausta nyt monissa seuraamissani blogeissa, enkä tiedä, mistä kaukaa tämä lienee peräisin. Seurasin hyppelyä taaksepäin muutamaan ihanaan blogiin, mutta en jaksanut kovin pitkälle. Jos sinä tiedät, mistä kaikki alkoi, laita ihmeessä linkki kommenttiin! Minulla on mielikuva, että tämä on oikeastaan skräppäysaiheinen hyppely, mutta vastaan nyt vähän kaikkea, keskittyen enemmän kuitenkin askartelu- kuin käsityöpuoleen.

1. What I am working on right now? – Mitä teen juuri nyt?

Mitään ei ole juuri nyt kesken askartelupöydällä. Tein tänään yhden synttärikortin ja kaksi atc-korttia. Seuraavaksi aion tehdä lisää kortteja, koska tätini tilasi minulta monta erilaista. Myös uudet kankaat polttelevat kaapissa ja ai niin, onhan minulla yksi neulekin kesken, teen pikku Myy -paitaa kuopukselle.



2. How long does it take to complete a project? – Kuinka kauan minulta menee työn tekemiseen?

Sehän riippuu siitä, mitä on tekeillä... Isoissa neuleissa voi mennä puoli vuottakin. Askartelut teen mielelläni yhdellä istumalla alusta loppuun. Tai tekisin, jos kukaan ei keskeyttäisi. Olen aika nopea askartelija, kun pääsen vauhtiin. Kortteja voi syntyä useampia parissa tunnissa, skräppileiska tunnissa. Viiden minuutin pikakorttejakin syntyy silloin tällöin nopeaan tarpeeseen.


3. What are my favourite things to create with at the moment? – Mitä tarvikkeita käytän mieluiten juuri nyt?

Laadukkaita trikookankaita. Ihania luonnonkuitulankoja. Mo Manningin digileimoja. Leimasimia, embossausjauhetta, akryylimusteita ja mistejä.


4. How does my creative process work? – Miten luon?

Minulla on pieni askartelupöytä makuuhuoneemme nurkassa. Askartelu alkaa siitä, ja leviää sitten sängylle, lattialle, jopa pesuhuoneeseen... Ja itse työskentelen sitten siinä kohdassa, mihin satun mahtumaan. Ennen kuin minulla oli työpöytää, levittäydyin keittiön pöydälle. Saatan ottaa lähtökohdaksi jonkun haasteen, mutta en aina pysy siinä. Innostun ja annan virran viedä.

Skräppäys alkaa yleensä valokuvan ja aiheen valinnalla, seuraavaksi valitsen taustapaperin ja muut elementit. Samaten korttien teossa aloitan kuvan ja aiheen valitsemisella. Asettelussa menen usein fiilispohjalla, vaikka saatankin ajatella tasapainoa, värien sijoittumista toisiinsa nähden ja katseen ohjaamista oikeaan kohtaan. Yleensä viimeistään liimausvaiheessa unohdan nämä periaatteet, ja tällään kamat kiinni vauhdilla.




5. How do I become inspired and stay inspired? – Miten inspiroidun?

Kerran kauan sitten yhdellä kirjoittamiskurssilla opettaja siteerasi jotakuta kirjailijaa suurin piirtein näin "Ei ideoita tarvitse keksiä, niitä matelee maassa ja roikkuu puussa." Minulla on niin paljon toteutettavia ideoita mielessä, etten koskaan ehdi tehdä niitä kaikkia. Yleensä inspiroidun penkaisemalla vähän askartelutarvikkeitani, lankalaatikkoa tms. Seuraan kymmeniä ellei satoja kädentaitajien blogeja, luen ahkerasti erilaisia facebookin askartelu- ja käsityöaiheisia ryhmiä ja kässäkerhoilen ystävien kanssa.

Kokeilen mielelläni kaikkea uutta ja innostun aina jostain valtavasti, niin että muut puuhat jäävät hetkeksi taka-alalle.



6. What is my signature style? – Mikä on minulle tyypillistä?

Joskus olin huolissani, kun minulla ei ollut mitään erityistä tyyliä kortteilussa tai skräppäyksessä. Nyt olen tyytyväinen siihen, että voin hyppiä tyylistä toiseen, ja tehdä juuri sellaista, mikä sillä hetkellä miellyttää. Nyt käytän askarteluissani paljon mixed media-elementtejä, erilaisia värejä, maaleja, musteita ja mömmöjä. Toisaalta tykkään välillä tehdä oikein hörsyläistä vintagea tai raikkaita reippaan värisiä kortteja.


Haastan mukaan blogihyppelyyn atc-kortteja ja koruja taiteilevan Vilimarikan, jonka haasteisiin osallistun usein - on siis aika haastaa toisinkin päin! Jos Viltsu lähtee mukaan, saatte lukea hän luovasta työstään viikon päästä 4.8.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Onnen hetkiä

Näköjään joka toinen kuukausi osallistun vasta viime tingassa Inspiration haastaa! - atc-kortti-väri-kirjain-haasteeseen, joka toinen kuukausi olen hyvissä ajoin. Nyt vuorossa oli kesäinen vihreä ja kirjaimet O ja P. Pengoin atc-kortteja varten keräämääni silppulaatikkoa ja löysinkin yhtä jos toista vihreää. Ajattelin ensin mennä ihan perinteisesti leikkaa ja liimaa -tyylillä, mutta vihreät mistiroiskeet eksyivät mukaan ihan kuin itsestään. Lopputuloksesta tuli roiskeiden kera paljon rouheampi, tykkään!
Onnen hetkiä

Paljastus

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Vintagekukkia

Askartelu on viime aikoina jäänyt aika vähiin, koska askartelupöytäni ja -aikani ovat valloittaneet ompelukone ja saumuri. Tein kuitenkin äidin pyynnöstä tämän kortin äidin äidin siskolle, eli isotädilleni, joka täytti 80 vuotta. Inspiraatiota sain Inspis-haasteen heinäkuun teemasta "Vintagekukat." Mukavia kesäpäiviä kaikille lukijoilleni ja satunnaisille vierailijoille!

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Matka jatkuu

 Ei ole ihan helppoa ottaa selfie, kun ajaa pyörällä, mutta onnistuinpa kerran siinäkin. Tämä on Emmon lanseeraaman termin mukaan voimauttavaa skräppäystä - tein tämän ihan omaksi ilokseni kuvittamaan minulle tärkeitä ajatuksia. Minusta tuo taustapaperi on aivan ihastuttava ja muutenkin käytin lempitarvikkeitani tässä leiskassa. Taustan maaleilla tehty tekstuuri näyttää jotenkin muussatuilta tyrnimarjoilta, mutta ei anneta sen häiritä. Tyrneistäkin saa voimaa.



perjantai 11. heinäkuuta 2014

Mollamaija menneiltä vuosikymmeniltä

 Lasten mummu oli vinttiä penkoessaan tehnyt tällaisen löydön: ompelua vaille valmis nukke!

Miltähän vuosikymmeneltä tämä lienee? Täälläpäin on sellainen sanonta, että "aika tavaran kaupihtee", ja eipä ollut tätäkään aarretta turhaan säästelty. Kankaassa oli painettuna osat nukkeen, nuttuun ja pikkuruiseen pupuun. 5-vuotiaani kanssa teimme ne yhteistyössä - lapsi leikkasi helppoja osia ja auttoi ohjaamaan ompelukonetta.

 Täyttämiseen käytimme vanua vanhasta tyynystä. Täyttöhomman lapsi sai tehdä ihan itse, ja se sujuikin helposti pienillä käsillä.

 Vauvanukke sai nimekseen Kukka. Nuttukin valmistui ja pupu, mutta kuvia ottaessa pupu oli kadoksissa.

Itse tehty on kaikista rakkain! Kukka on saanut olla unikaverina kainalossa jo monta viikkoa, ja onpa se päässyt käymään kylässäkin kavereilla.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Samistelupaidat

 Ostin Marimekon myymälästä kolme metriä tällaista sinisävyistä trikoota (no kun halvalla sai), mutta en tiedä, onko tämä Marimekon kangasta vai mitä? Tietääkö joku? Ompelin ensin esikoiselle t-paidan. Kaava on jostain vanhasta Ottobresta, muistaakseni nimeltään Lux del Sol.

Kivana yksityiskohtana tässä oli tuollaiset rypytykset olkapäillä ja pienet kiilat.

Sattuneesta syystä kangasta jäi vielä, ja päätin ommella jotain itsellekin. Minulla ei ollut mitään naisten kaavoja, joten piirsin t-paidan kaavan sanomalehtipaperille vanhasta lempparipaidasta.

Malli on erittäin yksinkertainen, hihatkin ovat samaa kappaletta. Alan myös tulla taitavaksi tuon resorihuolittelun kanssa. Tällainen sunnuntaiompelija pärjää vähän kehnommillakin koneilla, mutta vähän on alkaneet naapurimaan halvat saumurit houkuttelemaan perintösaumurin kanssa tapellessa. Karnaluksista saisi kuulemma muutamalla satasella kelpo koneen kotiovelle toimitettuna, mutta toistaiseksi olen tuhlannut vain kankaisiin. Tätä sinisävyistäkin riittää vielä vaikka mihin.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Kesähame


Laitetaanpas välillä tällainen väripilkku blogia koristamaan. 5-v typy ihastui tähän kukkakankaaseen eräillä messuilla ja ostimme sitä sitten puolen metrin pätkän. Etsiskelin kaavaa hameeseen sieltä ja täältä, lainasin Ottobre-lehtiäkin ystävältä, mutta sitten lopen viimein leikkasin palaset vanhaa hametta mallina käyttäen. Resorin sisällä on kuminauha, niin että hame pysyy hoikan lapsen menossa mukana. On mukava huomata, miten lapsilla on silmää kauniille kuvioille ja väreille, ei tyttöjen vaatteiden tarvitse aina olla vain pinkkiä ja vaaleanpunaista.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Congratulations precious

Sweet sweet Chocolate smile girl by Mo Manning looks like my youngest daughter. She's a big fan of chocolate as well. I colored the digi stamp with promarkers and made a mixed media background with inks, acrylic paint and heat embossing. I'm taking part in Mo's challenge - it's a girls world.

Oli pakko ostaa tämä Mo Manningin söpönen suklaata syövä tyttö, koska hän näyttää jotenkin nuorimmalta tyttäreltäni (joka myös rakastaa suklaata.) Värittelin digileiman promarkereilla ja tein mixed media -taustan musteilla, akryylimaaleilla ja embossaamalla. Tällä otan osaa Mon haasteeseen, jossa aiheena on "It's a girls world."

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Case Donna

Last week I got honours at taking time out, woop woop! So here I am, playing again with the time out challenge. This time the challenge is about casing Donna's beautiful card, with your own twist of course. I checked from her blog how she made the background for her card and tried it myself - how easy and fun was that! I also stole, I mean cased the layout but used my own color combo and embellishment.

Sain kunniamaininnan edellisestä Time Out-haasteesta, joten innoissani osallistuin heti uudestaan. Tällä kertaa saa taas luvan kanssa kopioida kanssakortteilijan työtä, varastettavana tai siis casetettavana on Donnan upea kortti. Kurkkasin hänen blogistaan ohjeet taustan tekoon ja kokeilin itsekin - sepäs olikin helppoa ja hauskaa. Otin kortista mallia myös asetteluun, mutta värit ja koristeet ovat erilaisia, ettei ihan kokonaan matkimiseksi mene.

3D-linnakortteja prinsessoille

 Nyt kun näistäkin synttäreistä alkaa olla jo kuukausi aikaa, muistan viimein esitellä pari 5-vuotiskorttia.

Kaksi 5-vuotiasta pikku prinsessaa sai meiltä tällaiset 3d-linnakortit, jotka olen leikannut Silhouette Portraitilla ja teipannut kasaan.

Kortti taittuu kätevästi litteäksi, joten sen voi lähettää myös postissa.

Toinenkin linnakortti on vaaleanpunaisen sävyissä.

Silhouetella saa kyllä pienellä vaivalla tehtyä näyttäviä kortteja!