Huippumalli, herra Mato

Ottaisin mielelläni sellaisia tosi hienoja tuotekuvia kaikista piiperryksistäni tänne blogiin. Sellaisia, joissa se itse teos on pääosassa, mutta myös ympäristö on mielenkiintoinen ja asetelma tuo kohteen hyvin esiin.

Tässä yhtenä päivänä teimme koruaskarteluja lasten kanssa. Kaksi avainkaulanauhaa ja monta rannekorua ihan yksinkertaisesti helmeä helmen perään pujottelemalla. Asettelin korut lasten leikkihellalle, mallailin ja lisäsin jotain leluja rekvisiitaksi. Koeräpsy. Tarkennus väärässä kohti ja liikaa salamaakin taisi tulla.

Mutta hups, joku huomasi puuhani ja tuli auttamaan... Yksi koru kaulaan, muut saa lentää lattialle ja hei - täähän on mun lelu!

 Ota siinä sitten edustavia kuvia.

Esikoisen tekemä kynäkoriste, herra Mato, suostuu onneksi poseeraamaan kauniisti aloillaan. Ainakin, jos on nopea, eikä haaveile mistään kovin hienoista asetelmista.

Syntymäpäiväkekkerit

Meillä vietettiin viime viikolla tuplasynttäreitä. Esikoinen täytti 8 vuotta ja kuopus juhli ihan ensimmäistä syntymäpäiväänsä.



Esikoinen kutsui 6 luokkakaveriaan kaverisynttäreille. Hän oli itse askarrellut jäätelötötterön muotoiset kutsukortit. Yhdessä teimme jokaiselle vieraalle oman juhlahatun. Olikin hauska näky, kun seitsemän neitiä juoksi ympäri taloa hatut päässä keikkuen.

Askartelimme tyttöjen kanssa kännykkäkorut ja se olikin kaikista kiva ohjelmanumero. Jokainen sai piirtää valitsemansa kuvan kutistemuovin palaselle. Sitten seurattiin silmä kovana, kun palaset käpristyivät ja poukkoilivat uunissa. Hämmästys oli suuri, kun muovi tosiaan kutistui uunissa. Lisäksi koruun kiinnitettiin helmiä korupiikeissä. Helmien valitseminen olikin tarkkaa puuhaa. 

Myös 3-vuotias keskimmäiseni askarteli oman korunsa, mutta hän kiinnitti sen kerhoreppuunsa, kännykkää ei noin pienellä toki ole. Kutistemuoviin hän taiteili sammakon.



Kaverisynttäreillä tarjolla oli jäätelöä, josta juhlavieraat saivat loihtia omat annoksensa. Jäätelö tekee yleensä paremmin kauppansa lapsille kuin kakku. Sukulaissynttäreille leivoimme sitten kakkuakin. Taiteilin päälle kukkia sokerimassasta.



Tässä vielä kuvat päivänsankareista: pienempi vauhdikkaana isosiskon tekemä koru kaulassa.



Ja isomman paikkapolvet.

Sininen koru

Ostin joskus vuosi sitten kirpparilta pussillisen sekalaisia helmiä. Ihastuin heti näihin sinisen sävyisiin, mutta nyt vasta sain pujoteltua ne koruksi asti.

 

Pitäisin tätä kaulassa enemmänkin, jos pienimmäinen ei olisi myös ihastunut kaulakoruihin. Saa olla varovainen, etteivät pikku sormet vedä korua poikki.

Pakkaspäivien piiperryksiä

Ulkona on paukkunut 25-30 asteen pakkanen melkein koko tämän ja viime viikon. Me emme ole paljon nokkaamme ulos näyttäneet, tekemistä on pitänyt keksiä sisällä. Ja kyllähän me aina jotain keksitään!



Laatikosta löytyi pari neulomaani kaulahuivia, jotka olivat jääneet vähälle käytölle.



Ompelin ne renkaiksi...



Syntyi muodikkaat rengaskaulurit rosvokaksikolle.



Huopuneista villahousuista ompelin kännykälle villapaidan, tai siis säilytyspussukan.



2-vuotias istui harvinaisen kauan paikallaan, kun neuvoin pujottelemaan helmiä piipunrasseihin. Kun kaikki helmet oli käytetty, lapsonen repi helmet pois ja aloitti alusta! Tämä oli kivempaa kuin lankaan pujottelu, koska piipunrassi on jäykempää ja helmet eivät myöskään luista siitä karkuun.



7-vuotias teki yllätykseksi pikkusiskolle värityskirjan (mukana kiiltokuvia.)



2-vuotias on jo ihmeen taitava värittämään. Tässä on värikäs koira. On varmaan pukenut toppavaatteet päälleen, kun on niin kylmä.



Tiedättekö mikä tämä on? 2-vuotiaan kerhossa tekemä pingviini tietysti.

Piipertäjien korupaja esittelee...

 ...tammikuun mallistonsa. Kauden värimaailma on vihreää, turkoosia ja sinistä maustettuna ripauksella punaista. Malliston nimi on "Rypäleet."



Isojen puuhelmien lisäksi materiaaleina on käytetty Cernit-massasta taiteiltuja helmiä ja kuvalaattoja. Malliston suunnittelemisessa ja toteuttamisessa on häikäilemättä käytetty hyväksi lapsityövoimaa.

Kännykoru

Miss 7-year-old sai synttärilahjaksi ihka ensimmäisen kännykkänsä.

Eipä mennyt monta päivää, kun neiti vihjaisi: "Kaikilla muilla roikkuu puhelimessa joku koru tai joku."

No äkkiähän mekin tehtiin ihan oma roikotin. Käyttäjä oli tyytyväinen, ja uuden voi tehdä heti, kun kyllästyttää!



Paperiliittimellä on arvonta käynnissä:

 

Koruja kierrätysmateriaaleista

 Pienille prinsessoille kertyy jostain kymmeniä koruja, ja aina välillä joku niistä rapsahtaa rikki. Sitten äiti keräilee helmet talteen ja lohduttaa, että korjataan se joskus. Toistetaan tätät parin vuoden ajan, niin saadaan hieno varasto helmiä! Lopulta kukaan ei enää tarkalleen muista, millaisia korut alunperin olivat, joten niistä voi tehdä jotain aivan uutta.



Molemmille tytöille omat rannekorut.



Äidille helminauha.



Vanhemmalle tytölle laukkukoru.