Meillä on yksi inspiroiva kirja kakkutikkareista, sen nimi on (yllätys!) Kakkutikkarit (kirjoittaja Angie Dudley.) Olin ajatellut kakkutikkareiden teon olevan kovin vaativaa ja aikaavievä puuhaa, mutta tämä kirja sai minut kokeilemaan. Kirjailija nimittäin paljasti, että käyttää täytteenä yleensä kaupan valmista kakkua. Yksi vaihe vähemmän, kelpaa meille, kiitos! Uskaltauduin siis kokeilemaan kakkutikkareita keskimmäisen 5-vuotissynttäreille.
Kirjassa tehtiin kaikki kuorrutukset Candy meltseillä, jotka ovat jotain sulatettavia kuorrutenappeja, joita saa vain verkkokaupoista. En ehtinyt enää tilata sellaisia, joten kuorrutteeksi sai luvan kelvata ihan tavallinen maitosuklaa. Täytteenä on kaupan valmiskakkua murennettuna, seassa appelsiinituorejuustoa. Ai ku hyvää! Ja hauskan näköisiäkin vielä. 9-vuotias oli erityisen taitava koristelemaan noita nassuja, itse keskityin dippaamaan kakkupalloja suklaaseen. Vesimelonin kuoren puolikas toimi tikkaritelineenä.
Paperisilppua, langanpätkiä, liimatahroja, kangastilkkuja, jauhoisia käsiä. Hyviä ideoita, huonoja toteutuksia ja päinvastoin. Piipertäjien perhe harrastaa askartelua, käsitöitä ja muuta mitä sattuu keksimään. Pää-piipertäjä on perheen äiti Paula, apulaisina kolme tyttöä (2004, 2009, 2011) ja toisinaan myös mies.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit
lauantai 28. kesäkuuta 2014
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Valoa kohti
Uusi mixed media canvas sai inspiraation Enkulin toisesta musiikkihaasteesta. Tämän nimi on Valoa kohti, ja olen tähän oikein tyytyväinen. Mr Piipertäjäkin oikein herkesi kehaisemaan taulua. Yleensä askarteluni menevät häneltä ns. ohi silmien.
8-vuotias esikoiseni on innokas leipuri ja Runebergin päivänä hän leipaisi tietysti Runebergin torttuja. Joululta jääneet sokerimassat toivat torttuihin vähän erikoisemman värityksen, ja hillohyllyltäkin löytyi tähän hätään vain omenahilloa. Tortut olivat kuitenkin oikein makoisia!
perjantai 21. syyskuuta 2012
Ensimmäinen askarteluni
Oi, äidin vauva on jo iso! Hän osaa askarrella ihan itse!
Juuri 1-vuotta täyttänyt osaa tosiaan askarrella! Näin se käy: teippaa pala kontaktimuovia pöytään liimapuoli ylöspäin. Anna lapselle sormiin sopivia askartelutarvikkeita. Meillä oli kukkia, softispalasia ja pompom-palloja. Anna lapsen liimata kaikki kiinni kontaktinuoviin. Paikkoja voi vaihdellakin, jos haluttaa. Kun teos on valmis, liimaa se paperiin kiinni. Paperiin voi piirtääkin etukäteen, niin tulee vielä hienompi.
3-vuotias teki samaa hommaa. Siihen tarvittiin huomattavasti enemmän noita palleroita. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun keksin jotain järkevää tekemistä noille karvapalloille. Niitä on hankala ommella mihinkään kiinni ja liimakaan niihin ei oikein tartu.
3-vuotias liimaili toiseen vesivärityöhön paperista ja foliosta leikattuja kukkia - voi että tuli ihana väripläjäys. Tämä laitetaan ehdottomasti seinälle.
8-vuotias esikoinen ei ole viime aikoina innostunut askartelemaan, mutta katsokaas tätä - itse tehtyä karkkia, nam. Olen kyllä ylpeä taitavista lapsistani.
Juuri 1-vuotta täyttänyt osaa tosiaan askarrella! Näin se käy: teippaa pala kontaktimuovia pöytään liimapuoli ylöspäin. Anna lapselle sormiin sopivia askartelutarvikkeita. Meillä oli kukkia, softispalasia ja pompom-palloja. Anna lapsen liimata kaikki kiinni kontaktinuoviin. Paikkoja voi vaihdellakin, jos haluttaa. Kun teos on valmis, liimaa se paperiin kiinni. Paperiin voi piirtääkin etukäteen, niin tulee vielä hienompi.
Kukat hupsahtivat nyt lopulliseen työhön nurinpäin, mutta kauniitahan ne ovat noinkin.
3-vuotias teki samaa hommaa. Siihen tarvittiin huomattavasti enemmän noita palleroita. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun keksin jotain järkevää tekemistä noille karvapalloille. Niitä on hankala ommella mihinkään kiinni ja liimakaan niihin ei oikein tartu.
Vesivärityön päällä kontaktimuoviteos näyttää oikein kivalta.
3-vuotias liimaili toiseen vesivärityöhön paperista ja foliosta leikattuja kukkia - voi että tuli ihana väripläjäys. Tämä laitetaan ehdottomasti seinälle.
8-vuotias esikoinen ei ole viime aikoina innostunut askartelemaan, mutta katsokaas tätä - itse tehtyä karkkia, nam. Olen kyllä ylpeä taitavista lapsistani.
lauantai 8. syyskuuta 2012
Syntymäpäiväkekkerit
Meillä vietettiin viime viikolla tuplasynttäreitä. Esikoinen täytti 8 vuotta ja kuopus juhli ihan ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

Esikoinen kutsui 6 luokkakaveriaan kaverisynttäreille. Hän oli itse askarrellut jäätelötötterön muotoiset kutsukortit. Yhdessä teimme jokaiselle vieraalle oman juhlahatun. Olikin hauska näky, kun seitsemän neitiä juoksi ympäri taloa hatut päässä keikkuen.
Askartelimme tyttöjen kanssa kännykkäkorut ja se olikin kaikista kiva ohjelmanumero. Jokainen sai piirtää valitsemansa kuvan kutistemuovin palaselle. Sitten seurattiin silmä kovana, kun palaset käpristyivät ja poukkoilivat uunissa. Hämmästys oli suuri, kun muovi tosiaan kutistui uunissa. Lisäksi koruun kiinnitettiin helmiä korupiikeissä. Helmien valitseminen olikin tarkkaa puuhaa.

Myös 3-vuotias keskimmäiseni askarteli oman korunsa, mutta hän kiinnitti sen kerhoreppuunsa, kännykkää ei noin pienellä toki ole. Kutistemuoviin hän taiteili sammakon.

Kaverisynttäreillä tarjolla oli jäätelöä, josta juhlavieraat saivat loihtia omat annoksensa. Jäätelö tekee yleensä paremmin kauppansa lapsille kuin kakku. Sukulaissynttäreille leivoimme sitten kakkuakin. Taiteilin päälle kukkia sokerimassasta.

Tässä vielä kuvat päivänsankareista: pienempi vauhdikkaana isosiskon tekemä koru kaulassa.

Ja isomman paikkapolvet.
Esikoinen kutsui 6 luokkakaveriaan kaverisynttäreille. Hän oli itse askarrellut jäätelötötterön muotoiset kutsukortit. Yhdessä teimme jokaiselle vieraalle oman juhlahatun. Olikin hauska näky, kun seitsemän neitiä juoksi ympäri taloa hatut päässä keikkuen.
Myös 3-vuotias keskimmäiseni askarteli oman korunsa, mutta hän kiinnitti sen kerhoreppuunsa, kännykkää ei noin pienellä toki ole. Kutistemuoviin hän taiteili sammakon.
Kaverisynttäreillä tarjolla oli jäätelöä, josta juhlavieraat saivat loihtia omat annoksensa. Jäätelö tekee yleensä paremmin kauppansa lapsille kuin kakku. Sukulaissynttäreille leivoimme sitten kakkuakin. Taiteilin päälle kukkia sokerimassasta.
Tässä vielä kuvat päivänsankareista: pienempi vauhdikkaana isosiskon tekemä koru kaulassa.
Ja isomman paikkapolvet.
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Kesän aloitusta ja synttärijuhlat
Tällainen laiskan äidin muumikakku kelpasi neitokaiselle oikein hyvin, varsinkin kun sitä sai itse koristella karkeilla ja nompparelleilla.
Ihanien kinuskineliöiden ohje on täältä.
Suolapaloina oli patonkia ja jauhelihaherkkuhyrriä.
Teimme lasten kanssa myös keksitikkareita muffinssien koristeeksi. Tavallisen kauratäytekeksin väliin "liimattiin" varrastikun puolikas sulatetulla suklaalla. Sitten keksi koristeltiin sulalla suklaalla ja nomparelleilla. Helppoa, hauskaa ja ihan hirveän sotkuista puuhaa.
Esikoisen ensimmäinen kouluvuosi on nyt takanapäin. Tällainen kurrelauma löytyi repusta viimeiselä viikolla. Ihania mulkosilmiä!

Itse olen järjestellyt isoäidin neliöitä ja aloittanut virkkaamaan niitä yhteen. Kyllä se torkkupeitto pikkuhiljaa valmistuu! Jämäkuu mennä vilahti ohi, sain käytettyä 575 grammaa jämälankoja. Olen yllättynyt näinkin suuresta kulutuksesta, vaikka en todellakaan kolkuttele leikkimielisen grammakilpailun kärkisijoja. Pääsin omaan tavoitteeseeni, eli sain ainakin yhden valmiin työn viikkoa kohti.
Hyvää kesän alkua! Mukavaa kun kävit, ja ihanaa jos jätät kommentin!
maanantai 12. joulukuuta 2011
Piparkakkuja
On se aika vuodesta, kun leivontablogeihin ilmestyy toinen toistaan upeampia piparkakkutaloja, suorastaan taideteoksia. Täältä et valitettavasti sellaista löydä, meillä on piiperretty pipareita ja piparkakkutalo perinteisesti lasten kanssa.

Seinät eivät ole kovin suorat, mutta karkkeja on paljon! Huomaa myös jouluhirvi pihalla.

Lapset leipoivat mummun kanssa pipareita ja kotona koristeltiin. Nämähän näyttävät aika kauniilta tällaisina retrokuvina... ja hyviäkin ovat!
'Nöf, ja terveisiä Milla-tädille.

2-vuotiaasta oli hauskaa liimata vaahtokarkkeja sokeritöhnällä.
perjantai 26. elokuuta 2011
7-vuotissynttärit
Sunnuntaina vietettiin synttäreitä!

Ohjelmassa oli mm. ongintaa, kalojen design ja toteutus suoraan päivänsankarilta.
Ompelin synttäritytölle tällaisen röyhelöhameen. Kaava Suuri Käsityö 10/2010. Malli oli aika helppo, mutta ompelussa kesti silti kauan - kellohelmaiseen hameeseen riitti ommeltavaa kymmeniä metrejä!
Kakun päällä Littlest Petshop-kakkukuva.
Ja muuten vaan mukaan kuva leipomisapurista. Tiesittekö, että munakennosta saa helposti askarreltua hiiren nenän?
tiistai 7. kesäkuuta 2011
2-vuotissynttärit
Mies on meidän perheessä innokkaampi leipuri kuin minä, mutta kakkujen koristelu on kivaa. Tutuissa ja kavereissa on niin loistavia kakun tekijöitä, ettei tällaista melkein kehtaa esitellä, mutta esittelenpä silti! :)

Tässä siis kuopuksen 2-vuotissynttärikakku. Barbapapahan se siinä on muuttanut muotoaan pyöreäksi. Tein kädetkin, kun marsipaania jäi ylimääräistä mutta niistä tuli niin huonot, että laitoin kukkia päälle.

Päivänsankarin mielestä parasta oli coctail-tikut, jotka oli pistelty cantaloupe-meloniin siilin piikeiksi. 6-vuotiaasta oli kiva tehdä näitä tikkuja, kuopus keskittyi syömiseen.

Molemmat lapset yhdessä saivat koristella porkkanapiirakan. Ja kylläpä niitä koristeita tulikin paljon! Osa meni kyllä parempiin suihin...

Kakun teosta jäi yli vähän marsipaania, josta päätin muotoilla koristeita tuleviin kakkuihin. Muistelin lukeneeni jostain, että marsipaanikoristeet voi pakastaa, mutta nyt en kyllä pikaisella googlettamisella löytänyt sellaista tietoa... Ehkä katsomme sitten seuraavan kakun teon aikaan, ovatko koristeet kärsineet pakastamisesta.

Minä muovailin possun ja esikoinen teki koiran.

Ja sitten muovautui vielä vauva.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

