Kuka, mitä, miten ja miksi?

Hei ja tervetuloa!

Ihanaa, kun löysit tänne. Minä olen Paula ja tämä on minun virtuaalivaltakuntani. Blogin nimi tulee siitä, että mieheni (mr. Piipertäjä) ystävällisesti kutsuu kaikkia käsityö-askartelu-puuhastelujani piipertämiseksi (käytetään esimerkiksi lauseissa: "Taasko sää piiperrät jotain?" "Mitä meinasit piipertää?")

Perustin Piipertäjät-blogini vuodatukseen maaliskuussa 2011 kerätäkseni talteen kuvia kaikesta, mitä minä ja lapset olemme tehneet. Pian huomasin bloggaamisen yhteisöllisyyden hauskuuden - sain kommentteja muilta ja löysin lukemattomia ihania blogeja (tai ihania lukemattomia blogeja), joista imea ideoita ja piiperrysenergiaa.  Heinäkuussa 2012 muutin blogini tänne bloggeriin. Koitin keksiä uutta nimeä, mutta päätin sitten kuitenkin jatkaa vanhalla tutulla - lisäsin vain Me-sanan eteen.

Postailen sensuroimatta kaikenlaisia töitäni. Myös niitä vähemmän onnistuneita. Mielestäni on kuitenkin itsensä aliarvioimista ja latistamista haukkua käsitöitä tai askarteluita, joihin on käyttänyt omaa arvokasta aikaansa. Siksi minun blogissani ei kutsuta mitään räpellyksiksi tai tekeleiksi. Toisinaan tää-nyt-on-vaan-tällanen-asenne meinaa iskeä, mutta rohkeasti häädän sen pois! Postaan paljon myös lasten askarteluja. Olen niin ylpeä taitavista lapsistani! Ehkä joku muukin saa niistä inspiraatiota puuhasteluun lasten kanssa.

Innostun kaikesta uudesta. En ole niitä ihmisiä, jotka aloittavat yhden spesifin harrastuksen ja jatkavat sitä lopun elämäänsä. En ole tainnut koskaan tehdä edes kahta samanlaista sukkaparia. Haluan oppia uusia tekniikoita, haastaa itseäni ja nauttia käsitöiden ja askartelun maailmaan uppoamisesta. Piipertäminen on parhaimmillaan kuin joogaa tai meditaatiota, jossa ympärillä oleva todellisuus unohtuu! Olen askarrellut ja tehnyt käsitöitä jo ihan lapsesta asti. Aion jatkaa niin kauan, kun saan puuhistani enemmän energiaa, kuin niihin käytän.

Jos haluat ottaa yhteyttä, ostaa askartelujani, kertoa käynnistäsi, tsempata muuten vaan, ilahduttaa päivääni, jätä kommentti tänne blogiin tai laita sähköpostia. Jos laitat sähköpostia, laita myös kommentti, että tiedän käydä lukaisemassa viestisi!

Rakkain terveisin
Paula

p.s. Kuvat otan itse. Jos haluat käyttää niitä jossain, otahan yhteyttä!

2 kommenttia:

  1. On kyllä kauniita! Heh, musta tuntuu, ettei tuo kotihoidontuki riitä oikein mihinkään, saati sitten ulkomaanmatkaan :)

    Ei sulla muuten ois hyviä ideoita vähän erikoisempaan rippikorttiin? Serkkupoika pääsee pian ripille ja joku kiva mopo tms. aiheinen kortti ois kiva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää kommentti taisi olla menossa tuohon gorjuss-postaukseen :)

      Teinipoikien kortit on hankalia! Ehkä tulostaisin jonkun vanhan pappatunturin kuvan ja kerrostaisin sen alle erilaisia papereita tai jotain...

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.