Aitoa ysäriä

Mummujen vinteiltä löytyy aina aarteita... Meidän lasten mummun vintiltä löytyi kaksi kassillista parikymmentä vuotta marinoituneita jämälankoja. Seassa pilkisti myös puikot ja kas kummaa - kassissahan oli aloitettu neule jostain 90-luvulta! Ohjekin oli mukana, kopioitu jostain käsityölehdestä.

Mummu ei enää neulo, joten hän kuskasi langat minulle. Naureskelimme aloitetulle neuleelle - pitäisiköhän tuo tehdä loppuun? Laskin silmukkamäärästä, että paidasta oli tulossa 130-senttinen. Vanhin tyttäreni käytti silloin tuota kokoa. Asia kuitenkin hautautui muiden projektien alle, kunnes nyt loppukesällä löysin taas kaikkien aikojen UFO:n (UnFinished Object.) Valmiina oli vain vajaa puolet etukappaleesta, mutta lähdin reippaasti tikuttamaan lisää.

Esikoinen oli sillä välin kasvanut 140-senttisten vaatteiden käyttäjäksi, mutta paita sopi silti. Olihan se aitoon ysärimalliin leveä kuin mikä. Hihat ovat tyylikkäästi puolipituiset. Helmaan tuli enemmän pituutta kuin ohjeessa oli ja samalla selvisi ehkä myös miksi työ oli jäänyt aikoinaan kesken - kainalokavennukset olivat tekijältä unohtuneet ja aloitin ne viitisen senttiä myöhässä.

Olisiko tästä ollut tulossa minulle paita? Reilut 20 vuotta sitten olin kutakuinkin tuota kokoa. Mummu ei tunnusta aloittaneensa moista, ehkä se oli siis 10 vuotta minua vanhempi siskopuoleni. Lanka oli nimeltään Lemmikki (34% puuvilla, 33% viskoosi, 33% polyakryyli) ja yllättävän kiva neuloa. Lankaa projektiin oli myös varattu yllinkyllin. Olen parhaillaan neulomassa yli jääneistä langoista puseroa keskimmäiselle lapselle. Pahasti (vai hyvästi?) näyttää, että langasta riittää vielä nuorimmallekin lapsoselle jotain.