Peikkovaippoja

Vihdoinkin kaivoin kangaslaatikon pohjalta puolen metrin palan PUL-kangasta, jonka olen hankkinut pari vuotta sitten. Keskimmäinen pikku piipertäjä oppi nimittäin kuivaksi, ennen kuin ehdin leikellä peikot vaipoiksi. Esikoisen vauva-aikana en ollut vielä innostunut kestovaipoista, mutta keskimmäistä odottaessa hurahdin täysin. Ompelin kymmeniä vaippoja ja ostelinkin paljon, joten pienimmäiselle oli valmiit vaippavarastot odottamassa. Tosin keskimmäinen ei juuri tarvinnut L-kokoisia vaippoja, mutta tämä pienimmäinen on sen verran pitempää sorttia, että M-kokoiset jäävät pian pieneksi.

Huristelin sitten kolme L-kokoista taskuvaippaa tarrakiinnityksellä Myllymuksujen kaavalla ja yhden sivunepillisen version, jonka kaavan olen piirtänyt kirpparilta ostetusta vaipasta.

Samalla korjasin muutamasta vaipasta irronneita neppejä ja löystyneitä kuminauhoja, ja akuutti vaippapula saatiin korjattua. Hyvin istuu, mallaa vaippasankari peilin äärellä.